Melanesia on suuri saariryhmä Tyynellämerellä, joka sijaitsee Australian mantereen pohjois- ja koillispuolella. Jules Dumont d’Urville käytti nimeä ensimmäisen kerran vuonna 1832 kuvaamaan saariryhmää, jolla oli selviä maantieteellisiä ja kulttuurisia yhteisiä piirteitä, jotka erottivat heidät muista Tyynenmeren saarten superryhmistä, Mikronesiasta (pohjoisessa) ja Polynesiasta (idässä). Melanesia koostuu yli 10,000 saaresta, jotka kuuluvat yli tusinaan maahan, jaettuna noin Australian kokoiselle alueelle. Näkyvimmät saaret ja saariryhmät, joita pidetään osana Melanesiaa, ovat Bismarckin saaristo, Fidži, Maluku -saaret, Uusi -Kaledonia, Uusi -Guinea, Norfolkin saari, Salomonsaaret, Torresin salmen saaret ja Vanuatu.
Melanesian suurin saari on Uusi -Guinea, joka on maailman toiseksi suurin saari (Grönlannin jälkeen) ja jonka pinta -ala on 785,753 303,381 neliökilometriä. Tällä sademetsien peittämällä saarella asuu yli 7.1 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on papualaisia, etninen ryhmä, joka on peräisin ihmisistä, jotka tulivat saarelle jo 40,000 eaa. Tämä on yksi varhaisimmista tunnetuista esimerkeistä ihmisten asumisesta Afrikan ulkopuolella. Muuttohetkellä merenpinnat alueella olisivat olleet alemmat, mikä tarkoittaa, että näiden varhaisten kansojen olisi täytynyt kulkea vähemmän valtameriä päästäkseen mantereelta Uuteen -Guineaan.
Koko Melanesian muodostavalle alueelle on ominaista suuri valikoima kasvistoa ja eläimistöä, joista suuri osa on endeemistä. Koska Melanesian elämä sijaitsee Wallace -linjan itäpuolella, sillä on enemmän yhteistä Australian kanssa kuin Aasian kanssa. Vaikka Melanesia muodostaa alle puolet prosentista (0.5%) maailman maapinta-alasta, 5-10% planeetan lajeista löytyy sieltä, samanlainen suhde kuin suuremmilla alueilla Australiassa ja Yhdysvalloissa. Tiedemiehet ja antropologit eivät tutki suuria osia Melanesiaa, erityisesti Uutta -Guineaa. Uusia lajeja havaitaan siellä säännöllisesti, ja jopa 44 yhteydetöntä heimoryhmää uskotaan esiintyvän saaren sademetsissä.
Suuri osa Melanesiasta koostuu vasta vakiintuneista ja kasvavista saarivaltioista, joista monet vasta äskettäin saavuttivat suuremman itsenäisyyden ja riippumattomuuden Euroopasta ja länsimaista. Vanuatu, Salomonsaarten ja Uuden -Kaledonian välissä sijaitseva saaristo, on yksi maailman uusimmista kansakunnista, joka perustettiin vasta vuonna 1980. Salomonsaaret on toinen uusi maa, osa Brittiläistä kansainyhteisöä, joka on kärsinyt etnisistä levottomuuksista viime vuosina. Etelä -Uusi -Kaledonia on suuri saari, jota hallinnoi Ranska, mutta jolla on epätavallinen oikeudellinen asema tasavallassa. Siellä on syntymässä itsenäisyysliike, samanlainen kuin itsenäisyysliike, joka johti Vanuatun autonomiaan vuonna 1980.