Nepalin osavaltio on Etelä -Aasian sisämaavaltio, jota rajaavat Kiina pohjoisessa ja Intia etelässä. Tämän maan pääkaupunki on Kathmandu. Vaikka Nepal on pieni, sillä on monipuolinen ja dramaattinen maisema, ja siellä asuu Himalaja. Täällä on kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorista, mukaan lukien korkein yksittäinen Mount Everest.
Nepalilla on monimutkainen historia, joka ulottuu tuhansien vuosien taakse. Suuri osa olemassaolostaan maata hallitsivat Intiassa sijaitsevat ulkopuoliset vallat. 15 -luvun lopulla Nepal jakautui kolmeen kilpailevaan valtakuntaan, Kathmandu, Patan ja Bhadgaon. Nykyaikaisen Nepalin aamunkoitto oli vuonna 1765, jolloin kolme valtakuntaa yhdistettiin Gorkhan hallitsijan Prithvi Narayan Shahin alaisuuteen.
Nepal puolusti alueitaan brittiläistä Itä-Intian yhtiötä vastaan Anglo-Nepalin sodassa 1815–1816. Molemmilla puolilla oli suuria uhreja ja Nepal menetti monet syrjäisiltä alueiltaan, vaikka se säilytti nykyiset rajansa ja sai itsenäisyyden. Nepalin hallitus oli epävakaa sodan jälkeen, ja hallitseva kuningatar menetti voimansa epäonnistuneessa yrityksessä kukistaa sotilasjohtaja Jang Bahadur vuonna 1846. Bahadurista tuli ensimmäinen hallitsija Rana -dynastiassa, joka kesti vuoteen 1953. Rana -perhe on edelleen voimakas maassa, samoin kuin Shahin perhe, perinnöllinen monarkia.
Nepalista tuli brittimielinen Rana-dynastian aikana ja allekirjoitti ystävyyssuhteen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vuonna 1923. 1950-luvun alussa Rana-dynastia hajosi Intian vaikutuksen alaisena. Demokratiaa yritettiin, mutta se hylättiin vuonna 1959 perinteisen intialaisen kyläpohjaisen hallintojärjestelmän, joka tunnetaan nimellä panchayat, hyväksi ja jota johtaa ehdoton hallitsija.
Muutos tuli jälleen vuonna 1989, kun Jana Andolanin kansanliike vaati monipuolueellista demokraattista järjestelmää. Parlamentti perustettiin vuonna 1991, ja maan ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin samana vuonna. Alueen epävakaus jatkuu kuitenkin tähän päivään asti. Vuonna 1996 puhkesi sisällissota maolaisten kapinallisten aloitteesta. Rauhanneuvottelut maolaisten ja hallituksen välillä käytiin vuonna 2006 ja väliaikainen hallitus perustettiin.
Nepalin talous perustuu enimmäkseen maatalouteen, mutta myös palveluihin ja teollisuuteen. Tässä maassa on korkea työttömyysaste, minkä vuoksi monet etsivät työtä naapurimaasta Intiasta. Ulkomaanapu monista maailman maista on tärkeä sen taloudelle.
Nepal on virallinen kieli, mutta alle puolet väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Hindulaisuus on tärkein uskonto, kun taas buddhalaisuus, islam ja kirant ovat tärkeitä vähemmistöuskomuksia. Perinteinen kansanperinne, laulu ja tanssi ovat eläviä ja vaikuttavia Nepalin kulttuurissa.