Papua -Uuden -Guinean itsenäinen valtio on maa vain koilliseen Australiasta. Se koostuu Uuden -Guinean saaren itäosasta sekä ryhmästä offshore -saaria. Maa oli aiemmin kaksi aluetta, Papua ja Uusi -Guinea. Ne yhdistettiin vuonna 1945, ja maa sai rauhanomaisen itsenäisyyden Australiasta vuonna 1975.
Papua -Uusi -Guinea on yksi maailman monimuotoisimmista maista, sillä siellä on yli 850 äidinkieltä ja vielä perinteisempiä yhteiskuntia, vaikka väestö on vain noin 6 miljoonaa. Maisema on yhtä monipuolinen, ja 82% väestöstä asuu maaseudulla. Alkuperäinen väestö on peräisin vähintään 50,000 vuotta sitten ja sen uskotaan olevan Kaakkois -Aasian alkuperää.
Vaikka Papua -Uusi -Guinea oli jonkin verran vuorovaikutuksessa Kaakkois -Aasian ja eurooppalaisten kauppiaiden kanssa ennen 19 -lukua, se oli vähän tunnettu eurooppalaisten keskuudessa siihen asti. Vuonna 1884 maasta tuli kaksi eurooppalaista siirtomaa: Saksan Uusi -Guinea pohjoisessa ja Brittiläinen Uusi -Guinea – myöhemmin nimeltään Papua – etelässä.
Australia aloitti Papuan hallinnoinnin vuonna 1915 ja sai ensimmäisen maailmansodan jälkeen toimeksiannon hallinnoida pohjoista siirtomaa, joka nimettiin uudelleen Uudeksi Guineaksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Papua ja Uusi -Guinea olivat molemmat Australian hallinnassa, mutta olivat erillisiä poliittisia kokonaisuuksia vuoteen 1945 saakka. Tämän tilanteen aiheuttama hämmennys jatkuu tähän päivään, jolloin jotkut perussäännöt koskevat vain puolta maata sen yhtenäisestä identiteetistä huolimatta.
Papua -Uusi -Guinea on perustuslaillinen monarkia ja edustuksellinen demokratia. Se on osa Kansainyhteisöä, ja Englannin hallitsija on valtionpäämies. Kenraalikuvernööri edustaa valtionpäämiestä paikallisesti, ja pääministeri on hallituksen päämies ja hänellä on toimeenpanovaltaa. Sillä on myös yksikamarinen parlamentti ja korkein oikeus. Maassa on 19 maakuntaa ja erillinen kansallinen pääkaupunkialue.
Talouden perustana on omavarainen maatalous ja mineraaliesiintymien, kuten kullan, öljyn ja kuparin, vienti. Bougainvillen, joka oli aiemmin kansakunnan rikkain maakunta suurella kuparikaivoksellaan, irtautuminen aiheutti vakavan iskun kansakunnan taloudelle. Kapina raivosi vuosina 1988-1997.
Papua -Uuden -Guinean maisemassa on vuoria, sademetsää ja kosteikkoja. Tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja tsunamit ovat yleisiä. Maata on tutkittu minimaalisesti, ja uskotaan, että saarilla asuu monia tuntemattomia kasvi- ja eläinlajeja.
Papua -Uudessa -Guineassa on kolme virallista kieltä: englanti ja kaksi kreolia, Tok Pisin ja Hiri Motu. Tok Pisin toimii lingua francana suurimmassa osassa maata. Noin 96% väestöstä tunnistettiin kristityiksi vuoden 2000 väestönlaskennassa, mutta monet ihmiset ottavat uskontoonsa alkuperäiskansoja. Kulttuuri ja perinteiset uskonnot maassa ovat yhtä erilaisia kuin kielet. Urheilulle, erityisesti rugbylle, annetaan suuri merkitys Papua -Uuden -Guinean kansalliskulttuurissa.