Tahiti on Ranskan Polynesian suurin ja väkirikkain saari, Ranskan merentakainen kollektiivi eteläisellä Tyynellämerellä. Sen pääkaupunki Papeete on koko kollektiivin pääkaupunki. Ranskan Polynesiassa Tahiti kuuluu Society Islands -ryhmään ja Windward Islands -nimiseen hallintoalueeseen.
Vaikka Tahiti on Ranskan Polynesian saarista suurin, se on vain 404 neliökilometriä. Se on vulkaanista alkuperää ja koostuu kahdesta pyöreästä osasta, jotka on liitetty kannaksella. Pohjoinen osa tunnetaan nimellä Tahiti Nui tai ”suuri Tahiti”, kun taas eteläosa on Tahiti Iti tai ”pieni Tahiti”. Pohjoinen osa on asutumpi ja kehittyneempi.
Tahiti tunnetaan rehevästä trooppisesta kasvillisuudestaan ja idyllisestä ilmastostaan, jonka ovat tehneet tunnetuksi saarella 1890 -luvulla asuneen ranskalaisen taidemaalari Paul Gauguinin teokset. Siellä on pieni museo, jossa on hänen teoksiaan.
Saari ratkaistiin ensimmäisen kerran polynesialaisten luultavasti 4. ja 9. vuosisadan välisenä aikana. Englantilainen merikapteeni Samuel Wallis oli ensimmäinen eurooppalainen, joka vieraili saarella vuonna 1767, ja ranskalainen Louis-Antoine de Bougainville vieraili seuraavana vuonna. Euroopan yhteydet ja kauppa saaren kanssa yleistyivät James Cookin 1774 -vierailun jälkeen. Eurooppalaisten sairauksien ja paheiden, kuten alkoholin ja prostituution, tulva vaikutti tuhoisasti paikalliseen väestöön ja elämäntapaan.
Ranska liitti Tahitin vuonna 1843 brittiläisestä vastustuksesta huolimatta, ja sitä seurasi Ranskan ja Tahitin sota, joka kesti vuoteen 1847. Vuonna 1880 saaren asema muuttui Ranskan protektoraatista Ranskan merentakaiseksi alueeksi. Se määriteltiin uudelleen Ranskan merentakaiseksi kollektiiviksi vuonna 2003.
Ranskan Polynesian asukkaat ovat Ranskan kansalaisia, joilla on täysi kansalais- ja poliittinen oikeus, ja kollektiivi on puoliautomaattinen. Ranskan Polynesialla on presidentti, edustajakokous ja budjetti ja lait, jotka eroavat Ranskan budjeteista. Jotkut poliittiset johtajat ovat kannattaneet täydellistä riippumattomuutta Ranskasta, mutta yleensä vain pieni osa ranskalaisista polynesialaisista tukee ajatusta.
Tahitin talous perustuu suurelta osin matkailuun ja luonnontuotteiden, erityisesti mustien helmien, vientiin. Ranska on virallinen kieli, vaikka tahitialaista puhutaan myös laajalti. Suurin osa uskonnosta on kristittyjä, sekä protestantteja että roomalaiskatolisia. Saarella sijaitsevat Ranskan yliopisto, Polynésie Française -yliopisto ja Faa’an kansainvälinen lentokenttä. Air Tahiti on kansallinen lentoyhtiö.