Termiä “moraaliset oikeudet” käytetään laissa kahdella eri tavalla. Vanhempi käsitys on oikeuksista, joiden uskotaan kuuluvan kaikille ihmisille ja joita ei tarvitse täsmentää laissa. Näitä oikeuksia kutsutaan joskus myös luovuttamattomiksi tai luonnonoikeuksiksi. Nykyaikaisemmassa kontekstissa ne ovat tekijänoikeuslain piiriin kuuluvia taideteoksen luojalle varattuja oikeuksia.
Ensimmäisessä mielessä jotkut teoreetikot uskovat moraalisten oikeuksien olevan kaikkien ihmisyhteiskuntien taustalla. Hallituksen ei tarvitse taata näiden oikeuksien olemassaoloa, vaikka näihin oikeuksiin voi liittyä myös lakeja. Esimerkki moraalisesta oikeudesta voi olla oikeus olla orjuuttamatta, vaikka kuten historialliset todisteet osoittavat, kaikki yhteiskunnat eivät soveltaneet tätä oletettua yleismaailmallista oikeutta kaikkiin ihmisiin.
Yleisiksi katsottuihin oikeuksiin voivat vaikuttaa myös erilaiset kulttuuriset uskomukset ja arvot. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kaltaisissa asiakirjoissa kuvattuja perusihmisoikeuksia kuvataan joskus moraalisina oikeuksina, joihin kaikilla ihmisillä on oikeus. Näiden oikeuksien täytäntöönpano ei kuitenkaan ole yleismaailmallista, ja joillakin mailla on lakeja, jotka rikkovat aktiivisesti näitä oikeuksia. Filosofit ja oikeustieteilijät ovat käyneet lukuisia vilkkaita keskusteluja näistä oikeuksista ja siitä, mihin rajat pitäisi vetää.
Tekijänoikeuslain mukaan moraaliset oikeudet antavat sisällöntuottajille mahdollisuuden hallita teostaan, vaikka he antaisivat tekijänoikeuden toiselle henkilölle tai yhteisölle. Kansainvälisesti näiden oikeuksien asema tekijänoikeuslaissa vaihtelee. Jotkut valtiot hahmottavat ja kunnioittavat näitä oikeuksia, toiset eivät. Moraaliset oikeudet kattavat kaksi asiaa. Ensimmäinen on oikeus tekijänoikeuteen. Taiteilijoilla on oikeus oikaista virheellinen tai pysyä nimettömänä riippumatta siitä, kuka hallitsee teoksen tekijänoikeuksia.
Toinen on oikeus suojella työn eheyttä. Jos taiteilija uskoo, että teoksen käyttö vaarantaa teoksen eheyden tai taiteilijan maineen, teoksen käyttölupa voidaan peruuttaa. Kun taiteilija kuolee, nuhteettomuus ei ole enää suojattu, koska taiteilijan mielipide asiasta ei ole enää saatavilla. Riippumatta siitä, liittyykö rahakysymyksiä, taiteilijalla on mahdollisuus vastustaa teoksen tiettyä käyttöä. Moraaliset oikeudet antavat taiteilijoille mahdollisuuden kieltäytyä teoksensa käytöstä tai muokkaamisesta, jos he eivät hyväksy tai kokevat, että käyttö voisi vahingoittaa mainetta.