Musiikkikirjastonhoitajien voidaan sanoa systematisoivan intohimonsa musiikkiin. Tämän perusyleistyksen lisäksi musiikkikirjastonhoitajan tehtävät voivat kuitenkin vaihdella suuresti, ja ne määräytyvät sen instituution tyypin mukaan, jossa kirjastonhoitaja työskentelee. Joitakin yleisimpiä musiikkikirjastonhoitajien työnantajia ovat julkiset ja akateemiset kirjastot, ja vähemmässä määrin myös musiikin kustantajat, konservatoriat ja tiedotusvälineet, kuten televisio- tai radioasemat.
Julkisen tai akateemisen kirjaston musiikkikirjastonhoitaja saattaa käyttää suuren osan ajastaan laitoksen musiikkikokoelman järjestämiseen, joka voi sisältää kirjoja, käsikirjoituksia sekä ääni- ja videotallenteita. Lisäksi hän saattaa etsiä uutta materiaalia olemassa olevien kokoelmien parantamiseksi ja auttaa kirjastojen vieraita etsimään ja käyttämään kokoelman materiaaleja tehokkaasti. Erityisesti akateemisten instituutioiden tapauksessa musiikkikirjastonhoitaja voi opettaa luentoja tai seminaareja aiheista, kuten musiikin luetteloinnista tai käsikirjoituksen säilyttämisestä, ja saattaa myös suorittaa ja julkaista alkuperäistä tutkimusta musiikin alalla.
Musiikkikirjastonhoito ei kuitenkaan rajoitu perinteisiin kirjastoasetuksiin. Musiikin kustantajat käyttävät joskus musiikkikirjastonhoitajia muokkaamaan julkaisuaineistoa ja luetteloimaan arkistomateriaalia. Konservatorion musiikkikirjastonhoitaja saattaa olla vastuussa opiskelijoiden esityksiin tarvittavien nuotitien ostamisesta tai vuokraamisesta. Radio- ja televisioasemat luottavat usein musiikkikirjastonhoitajaan musiikkikokoelman rakentamiseen, jota voidaan käyttää ohjelmoinnin parantamiseen, ja tuottajat saattavat työskennellä yhdessä asemakirjastonhoitajansa kanssa valitakseen ohjelmatarpeisiinsa sopivan musiikin. Aseman luonteesta riippuen asuvaa musiikkikirjastonhoitajaa voidaan myös pyytää hankkimaan tallennetut esitykset kokonaisuudessaan lähetettäväksi.
On selvää, että tämäntyyppinen kirjastonhoito vaatii syvällistä tietoa musiikkikentästä. Siten monilla musiikkikirjastonhoitajilla on kandidaatin tutkinto sellaisilla aloilla kuin musiikkitiede, jota täydennetään kursseilla muilla humanistisilla aloilla, jotta he voivat ymmärtää tapoja, joilla musiikki sopii laajempaan taiteen kontekstiin. Usein heillä on omakohtaista kokemusta musiikin esittäjinä. Yhä useammin kirjastot palkkaavat vain korkeasti koulutettuja ehdokkaita. Siten monilla musiikkikirjastonhoitajilla on myös maisterintutkinto.
Musiikkikirjastoyhdistys (MLA) perustettiin vuonna 1931 tarjoamaan uratietoja ja tukea musiikkikirjastonhoitajille. Lisäksi MLA järjestää erilaisia työpajoja, joiden avulla musiikkikirjastonhoitajat voivat olla vuorovaikutuksessa muiden oppilaitosten ikätovereiden kanssa. Ihmiset, jotka etsivät tietoa musiikkikirjastonhoitajien koulutuksesta ja työmahdollisuuksista, voivat ottaa yhteyttä MLA: han saadakseen apua.