Renessanssi oli Euroopan historian ajanjakso, jolle oli ominaista kulttuurinen kukinta. Lukuisat olosuhteet yhdessä herättivät renessanssin, ja tätä historian ajanjaksoa leimasi valtavat muutokset Euroopassa asuville ihmisille. Historioitsijat paljastavat edelleen tämän ajanjakson historiaa vuosisatoja myöhemmin, ja monet ihmiset arvostavat sen tunnusomaisia taiteita, älyllisiä saavutuksia ja tieteellistä kehitystä. Termiä käytetään myös yleisesti puhumaan taiteen ja kulttuurin äkillisestä räjähdyksestä.
Uskotaan, että renessanssi syntyi 14 -luvun Italiassa, kun Eurooppa oli vähitellen nousemassa keskiajalta. Eri historioitsijoilla on ainutlaatuinen käsitys siitä, mikä tarkalleen toi renessanssin, mutta he ovat yleensä samaa mieltä siitä, että se oli klassisen oppimisen ja taiteiden herätys. Jotkut ovat ehdottaneet, että mustan kuoleman leviäminen lisäsi kiinnostusta elämää maan päällä, kun ihmisiä muistutettiin heidän kuolleisuudestaan.
Kulttuurisesti Eurooppa saavutti niin paljon merkittävää edistystä renessanssin aikana, että olisi mahdotonta kuvata niitä tässä lyhyessä artikkelissa. Painamisen myötä kansalaiset saivat paljon laajempaa tietoa, kun taas eurooppalaiset alkoivat arvostaa koulutusta ja voimakasta tieteellistä koulutusta. Lukuisat tiedemiehet, taiteilijat, filosofit, runoilijat ja kirjailijat kukoistivat tänä aikana, mukaan lukien William Shakespeare, Leonardo da Vinci, Michelangelo, Niccolo Machiavelli, Sandro Botticelli, Erasmus, Martin Luther, Copernicus, Galileo ja Thomas More.
Klassisen oppimisen ja arvojen elvyttäminen toi esiin monia antiikin kreikkalaisia ja latinalaisia tekstejä, ja käännös teki niistä helpommin kaikkien saatavilla. Taide kukoisti renessanssin aikana, ja vakiintunut suojelija- ja taiteilijajärjestelmä levisi paljon laajemmin. Uusia tekniikoita maalauksessa, musiikissa, runoudessa ja teatterissa kehitettiin, kun tutkijat pohtivat taivaan luonnetta ja esittivät teorioita maailman perustoiminnoista.
Myös eurooppalainen yhteiskunta muuttui dramaattisesti, kun renessanssi uudisti asennetta hallitukseen, oikeuksiin, uskontoon ja vaurauteen. Lukuisat hallitsijat joutuivat sopeutumaan muuttuviin maailmaolosuhteisiin, vaikka he kannustivat kansakuntiaan tutkimaan ja innovoimaan. Kautta leimasivat monet kansalliset “kulta -ajat”, kun maat lähettivät aluksia kaikkialle maailmaan oppiakseen uusista paikoista, ihmisistä ja asioista.
Renessanssia seurasi uskonpuhdistus, radikaali ajanjakso Euroopan historiassa, joka alkoi noin 16 -luvulla. Uskonpuhdistuksen aikana kristillinen kirkko koki tuhoisia halkeamia, ja monet teologit kieltäytyivät roomalaisesta auktoriteetista uskon ja uskonnollisten asioiden suhteen. Uskonpuhdistus loi myös perustan yhteiskunnallisille vallankumouksille ja itsenäisyystaisteluille Euroopan ja eri siirtomaiden kautta ympäri maailmaa.