Aktiivinen eutanasia on eutanasian muoto, jossa lääkäri osallistuu aktiivisesti potilaan kuoleman varmistamiseen. Tämä on tyypillisesti toisin kuin passiivinen eutanasia, jossa lääkäri vain keskeyttää hoidon varmistaakseen potilaan kuoleman. Aktiivinen eutanasia on tyypillisesti kiistanalaisempi kuin passiivinen eutanasia, ja se on laillista vain muutamissa maissa tai alueilla tietyissä maissa.
Sana “eutanasia” tulee kreikan sanoista eu, etuliite, joka tarkoittaa “hyvää” tai “hyvin”, ja thanatos, joka tarkoittaa “kuolemaa”. Sellaisenaan eutanasia on tyypillisesti käännetty kirjaimellisesti “hyväksi kuolemaksi”, ja sitä on käytetty kautta historian antaakseen ihmiselle sen, mitä on nähty eri kulttuureissa ja ajanjaksoilla hyvänä tai ansaituna kuolemana. Nykyaikaisessa käytössä sillä voi edelleen olla tämä merkitys joillekin ihmisille, kun taas toiset pitävät eutanasiaa murhan tai avustetun itsemurhan muotona. Vaikka useimmat eutanasian muodot voivat olla kiistanalaisia tietyissä tilanteissa, aktiivinen eutanasia on usein enemmän kuin passiivinen.
Eutanasiaa pidetään yleensä tekona, joka on suoritettava lääkärin tai vastaavan lääketieteen ammattilaisen toimesta. Aktiiviseen eutanasiaan liittyy tyypillisesti lääkärin suora toiminta potilaan kuoleman varmistamiseksi. Tämä voidaan tehdä useilla eri tavoilla, mutta yleisin on tyypillisesti kipua vähentävien lääkkeiden lisääntyminen ja yliannostus. Käyttämällä tämän tyyppistä menetelmää aktiivinen eutanasia ei yleensä aiheuta kipua henkilölle ja yksinkertaisesti sulkee henkilön fysiologisen järjestelmän nukkuessaan.
Aktiivinen eutanasia on usein hyvin kiistanalainen, koska lääkärin tai muun lääketieteen ammattilaisen on aktiivisesti pyrittävä lopettamaan potilaan elämä. Tämä tehdään tyypillisesti potilaalle, joka pyytää toistuvasti elämänsä päättymistä. Useimmat lääkärit, jotka suorittavat aktiivista eutanasiaa, tekevät sen vain henkilölle, joka kärsii sairaudesta, joka on heikentänyt hänen elämänlaatuaan ja jolla ei ole ennakoitavaa hoitoa.
Passiivinen eutanasia on melko yleinen, ja siihen liittyy tyypillisesti lääkäri, joka keskeyttää lääkkeet tai hoidot, joiden avulla henkilö voi jatkaa elämäänsä. Joissakin tapauksissa tähän voi kuulua se, että tajuttomalle potilaalle ei enää anneta ravintoa tai nesteitä, tai menetelmillä, kuten “älä elvytä” -määräyksiä ja sammuta elämänlaatujärjestelmät. Toisaalta aktiivinen eutanasia on paljon harvinaisempaa, ja vuodesta 2010 lähtien se oli laillista vain muutamissa paikoissa, kuten Alankomaissa sekä Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa Yhdysvalloissa.