Kehonvälinen viestintä tapahtuu, kun kaksi tai useampi henkilö kommunikoi fyysisesti ollessaan samalla alueella, toisin kuin puhelimitse tai Internetissä tapahtuva viestintä. Vaikka se on samanlainen kuin kasvokkain tapahtuva viestintä, kehonvälinen viestintä mahdollistaa kehon kielen käytön puheen ja ilmeiden lisäksi. Kehon välinen kommunikaatio mahdollistaa myös monimutkaisen vuorovaikutuksen ympäristön kanssa, mikä voi toimia toisena sanattoman viestinnän muotona. Puhelimessa puhuminen ja Internetissä jutteleminen voi olla tehokas keino välittää tiettyjä tietoja tai pitää yhteyttä merkittävän matkan päässä. Tällaiset menetelmät eivät kuitenkaan voi välittää laajaa kehonkielestä ja ympäristön vuorovaikutuksesta saatavia tietoja.
Kasvojen ilmeet ovat kehon välisen viestinnän tärkeimpiä osia, koska ne voivat välittää valtavan määrän tietoa tunteistasi ja vastauksistasi ympäristön tietoihin ja tapahtumiin. Ne ovat erityisen tärkeitä niiden yleismaailmallisuuden vuoksi, koska lähes kaikki ilmeet, jotka vastaavat nälän, onnen, kivun ja yllätyksen tunteisiin, jaetaan kielellisille ja kulttuurisille linjoille. Kasvojen ilmeet voivat myös olla erittäin hyödyllisiä emotionaalisten tilojen ja aikomusten arvioinnissa, koska viha, suru, aggressio ja muut tunteet voivat usein näkyä kasvoilla, vaikka ääni ei viittaisi sellaisiin tunteisiin.
Muu ihmiskeho voi myös tarjota paljon tietoa kehon välisen viestinnän aikana. Yksilön perusasenne ja -asento voivat esimerkiksi välittää tietoja, kuten kuinka hän näkee itsensä suhteessa muihin tai kuinka mukava hän on tietyssä tilanteessa. Tahallinen kehonkieli, kuten eleiden osoittaminen käsillä tai laskeminen sormilla, voi myös tarjota tietoa, jota ei ole saatavana puhtaasti sanallisen viestinnän kautta. Lisäksi kehonvälinen viestintä sallii usein yksilöiden kommunikoida fyysisen kontaktin kautta, mikä voi olla erittäin tehokasta ajatusten, aikomusten ja tunteiden vaihtamisessa.
Kehon väliselle kommunikaatiolle on monia vaihtoehtoja, mutta kaikilla on taipumus jättää huomiotta jokin osa koko ihmisten välisestä viestinnästä. Esimerkiksi vain tekstin kautta puhuminen estää kehonkielen vaihtamisen, ilmeen tai jopa äänen intonaation. Puhelinkeskustelut mahdollistavat monimutkaisemman viestinnän vaihtelevan intonaation ja puheen tahdistuksen kautta, mutta eivät silti salli mitään kehonkieltä tai ympäristöviestintää. Vain kehon välinen viestintä mahdollistaa ihmisen vuorovaikutuksen täydellisen monimutkaisuuden silmäkontaktin, ilmeiden, eleiden, fyysisen kosketuksen ja ympäristövaikutusten kautta. Joissakin tapauksissa nämä ei -sanalliset vuorovaikutukset ovat jopa riittäviä tekemään suullisesta viestinnästä tarpeetonta.