Sinänsä oppi on oikeudellinen käsite, jonka mukaan tietyt toimet ovat niin vastoin hyväksyttäviä käytäntöjä, että tuomioistuimet voivat pitää niitä laittomina ilman tarvetta tutkia rikoksentekijän aikomuksia. Huolimattomuus- ja kilpailulainsäädäntö ovat yleisimpiä tilanteita, joissa oppia sovelletaan. Hintojen vahvistaminen on ensisijainen esimerkki kilpailusääntöjen rikkomisesta käyttämällä sinänsä oppia. Huolimattomuus sinänsä edellyttää olettamusta huolimattomuudesta, jos vastaaja rikkoi valtion lakeja turvallisuuden takaamiseksi. Lyhyesti sanottuna oppi seuraa sinänsä uskoa siihen, että tietyt käytännöt ovat luonteeltaan vääriä ja että tällaisia menetelmiä harjoittavan henkilön tai yhteisön pitäisi vaistomaisesti tietää, että käytäntö on väärä ja siksi syyllinen ja vastuussa siitä aiheutuvista vahingoista.
Useimmiten sinänsä opin käsitettä sovelletaan liiketoimintaympäristöihin, joissa sovelletaan kilpailulainsäädäntöä. Vuoden 1890 Shermanin kilpailulaki, jota yleisesti kutsutaan Sherman -laiksi, rajoittaa vakavasti monopoleja Yhdysvalloissa. Sherman -laki ja muut kilpailulait tunnetaan yhdessä kilpailulainsäädännönä. Näiden lakien mukaan yritykset eivät voi rajoittaa epäoikeudenmukaisesti kaupankäyntiä tietyllä toimialalla vahvistamalla hintoja tai tuhoamalla tarkoituksellisesti kilpailu epäreilulla tai kohtuuttomalla tavalla. Sherman -lain ja muiden kilpailulainsäädännön tarkoituksena on varmistaa oikeudenmukainen kilpailu markkinoilla kuluttajien ja koko talouden suojelemiseksi.
Vakavat kilpailusääntöjen rikkomukset eivät edellytä oikeudellista tutkimusta niiden lainvastaisuuden toteamiseksi. Samoin yrityksen tai teollisuuden aikomukset kilpailunrajoitusten rikkomisen kannalta ovat merkityksettömiä. Jos yritys, yritysryhmä tai koko teollisuus harjoittaa sellaisia käytäntöjä, joita pidetään kilpailulainsäädännön törkeinä rikkomuksina, käytäntö katsotaan automaattisesti laittomaksi sinänsä. Esimerkkejä kilpailunrajoitusten rikkomisista, joihin liittyy sinänsä oppi, ovat markkinahintojen tarkoituksellinen manipulointi voittoa varten, joka tunnetaan nimellä hintojen vahvistaminen, poikkeuksellisen korkeiden markkinoille pääsyn esteiden luominen tietyille sijoittajille ja teollisuuden tarkoituksellinen monopolisointi kuluttajien vahingoksi.
Kilpailulainsäädäntöä ja per se opin käsitettä ei löydy yksinomaan Yhdysvalloista. Monilla mailla on käytössä oma lait ja määräykset epäreilua kauppaa vastaan. Euroopan mailla on Euroopan unionin jäseninä Rooman sopimus, kun taas Australialla on kauppakäytäntölaki. Näissä maissa ja ammattiliitoissa oppi on sellaisenaan sellaisten käsitteiden muodossa kuin oikeusvarmuus ja tulosten ennustettavuus. Näiden käsitteiden mukaan sama käsitys sinänsä pätee, koska tietyillä toiminnoilla on helposti ennustettavissa oleva tulos, jos ne rikkovat kilpailulakeja.