Resurssitaloustiede on talouden osa -alue, joka käsittelee maapallon luonnonvarojen niukkuutta ja erityisesti sitä, miten se liittyy ihmisten resurssien käyttöön. Tämä aihe ei koske vain resurssien käyttöä vaan myös niiden kestävyyttä. Näin ollen tämä talouden ala on erityisen kiinnostunut aloista, jotka ottavat resursseja maapallolta, olivatpa ne uusiutuvia tai uusiutumattomia.
Yksi talouden alojen perussäännöistä on kompromisseja koskeva kysymys. Oletus on, että haluamme aina enemmän kuin voimme ja saada jotain luonnollisesti tarkoittaa, että teemme ilman muuta. Näin ollen on olemassa kompromissi. Resurssitaloustiede kuitenkin usein suhtautuu kompromisseihin hieman eri tavalla.
Resurssitaloustiede ei viittaa siihen, että käytämme luonnonvaroja useimmissa tapauksissa muiden luonnonvarojen käytön tai hankkimisen kustannuksella. Pikemminkin teoria väittää, että käytämme näitä resursseja tulevien sukupolvien kustannuksella. Siksi kysymys liittyy siihen, kuinka voimme ylläpitää näitä luonnonvaroja ja löytää kuitenkin ratkaisu, joka on myös sosiaalisesti ja taloudellisesti tyydyttävä.
Resurssitalous tutkii vastausta löytääkseen useita eri aloja. Siinä tarkastellaan kestävyyttä. Kuinka paljon materiaalia voimme käyttää ja kohtuudella olettaa sen olevan olemassa tuleville sukupolville? Tämä teoria koskee kuitenkin vain uusiutuvia luonnonvaroja. Esimerkiksi hiilen käyttö tarkoittaa, että se on kaikessa tarkoituksessaan mennyt ikuisesti, koska sen korvaaminen kestää miljoonia vuosia. Näissä tapauksissa resurssitaloustiede kysyy, kuinka paljon hiiltä voidaan käyttää aiheuttamatta kohtuuttomia vaikeuksia muille, kuten tuleville sukupolville. Tämä olettaa, että muita energialähteitä tulee saataville tulevaisuudessa. Joihinkin näistä kysymyksistä ei ole helppo vastata.
On kuitenkin huomattava, että vaikka resurssitaloustiede käsittelee suuresti tulevia kompromisseja, tämä ei sulje täysin pois nykyisiä kompromisseja. Esimerkiksi hiilen hyödyntäminen on nykyinen kompromissi siinä mielessä, että maa, jota voitaisiin käyttää luonnon kauneuteen ja virkistykseen, kaivetaan muualle. Tämä on talouden luonnollinen kompromissi tai vaihtoehtoinen hinta.
Maatalous on usein osa resurssitaloustiedettä. Maatalouden kestävyys on erittäin tärkeää, koska tällaisten resurssien huono maanhoito voi johtaa sen lopulliseen huonontumiseen ja hyödyttömyyteen. Siksi maan käyttäminen siihen pisteeseen, jossa se ei voi enää tukea elinkelpoisia kasveja, on huolenaihe, jota resurssitalous pyrkii ratkaisemaan. Se voi tehdä tämän huomauttamalla tiettyjä johtamiskäytäntöjä, jotka voivat maksaa enemmän lyhyellä aikavälillä, mutta voivat tuottaa pitkäaikaisia etuja, joiden saavuttaminen tulevina vuosina maksaisi paljon enemmän.