Solubiologia on soluja tutkiva tiede. Solubiologia tutkii pääasiassa solujen fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta, niiden sisältämiä soluelimiä, vuorovaikutusta ympäristön kanssa, solun jakautumista, solusykliä sekä ohjelmoitua solujen itsetuhoa eli ohjelmoitua solukuolemaa.
Millä tutkitaan soluja?
Valomikroskopia on kohtalaisen helppo ja suoraviivainen tapa tarkastella soluja, ja eräs sen eduista on mahdollisuus tutkia myös eläviä soluja. Elektronimikroskopialla saadaan kuvannettua solun sisäisiä rakenteita ja soluelimiä, mutta tekniikka on huomattavan paljon vaativampi kuin valomikroskopiassa tarvittava.
Mikä toimii solun Energiavarastona?
Lipidit eli rasvat toimivat energiavarastona sekä muodostavat lähes kokonaan solukalvon kalvorakenteet. Proteiinit eli valkuaisaineet toimivat solujen ja kudosten rakenneosina sekä entsyymeinä nopeut- taen ja säädellen biokemiallisia reaktioita.
Mikä solu on halkaisijaltaan suurin?
2.5 Joka solussasi on noin kaksi metriä DNA:ta Munasolu on suurin ihmisen soluista. Sen halkaisija on n. 0,1 mm. Siinä ja kaikissa muissakin soluissamme punasoluja lukuun ottamatta on tuman sisälle pakattuna 2 metriä deoksiribonukleiinihappomolekyyliä eli DNA:ta.
Onko kaikissa soluissa sama DNA?
Kaikissa ihmisen soluissa sukusoluja lukuun ottamatta on samat kromosomit ja siten sama DNA ja samat geenit.
Mitä Soluelin tekee?
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun “elimiä” eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä. Näitä ovat tuman lisäksi esimerkiksi mitokondriot ja muun muassa kasvisoluilla esiintyvät viherhiukkaset sekä solulimakalvosto ja siihen liittyvät Golgin laite ja lysosomit.
Mistä solu koostuu?
Solut koostuvat lähes kokonaan neljästä alkuaineesta – vedystä, hiilestä, typestä ja hapesta. Näiden lisäksi esiintyy pieninä, noin 0,1 – 1,5 % pitoisuuksina muita alkuaineita (kuten natrium, magnesium, fosfori, rikki, kloori, kalium ja kalsium). Keskimääräinen solu vastaa kooltaan kuutiota, jonka sivu on 15 μm.
Mistä solut saa energiaa?
Solujen energianlähteinä toimivat ensisijaisesti hiilihydraatit ja rasvat. Myös proteiineja voidaan käyttää tarvittaessa, mutta yleensä vain poikkeustilanteissa. Solut saavat energian orgaanisista molekyyleistä hapettamalla niitä.
Miten eri aineet kulkevat solukalvon läpi?
Lääkeaineet aineet kulkevat elimistössä solukalvojen läpi sekä passiivisesti että aktiivisesti erityisten kuljetusproteiinien avulla. Kuljetusproteiinien määrä ja aktiivisuus voivat vaikuttaa siihen, miten lääkeaine imeytyy, siirtyy kudoksiin ja poistuu elimistöstä.
Mikä soluista on pitkäikäisin?
Ihmisen solut elävät yleensä kuukausia tai vuosia, mutta suolen sisäpinnan solut ja jotkin valkosolut elävät vain vuorokausia. Hermo- ja lihassolut sen sijaan ovat hyvinkin pitkäikäisiä, ja aivosolut saattavat elää yli sata vuotta. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.