Mitä on törkeä huolimattomuus?

Vakavaa huolimattomuutta syntyy, kun henkilö tai yhteisö toimii holtittomasti tai tahallaan huomiotta muiden turvallisuutta. Se on vakavampaa kuin pelkkä huolimattomuus, joka on yksinkertaisesti kohtuuttoman huolellisuuden laiminlyönti. Jos esimerkiksi puolikuorma-auton kuljettaja ajaa pysäytysmerkkiä ja osuu autoon, kuljettaja saattaa joutua vastuuseen huolimattomuudesta. Oletetaan kuitenkin, että kuljettaja oli myös juonut alkoholia ja ylittänyt laillisen rajan. Tässä tilanteessa kuljettaja voidaan joutua vastuuseen törkeästä huolimattomuudesta, koska kuljettaja ei ole käyttänyt edes vähäistä huolellisuutta puoliperävaunun käytössä.

Todistaakseen vastuun törkeästä huolimattomuudesta kantajan on yleensä osoitettava useita seikkoja. Ensinnäkin kantajan on tyypillisesti osoitettava, että vastaajalla on velvollisuus huolehtia kantajalle tai suurelle yleisölle toimiakseen tietyllä tavalla. Oletetaan esimerkiksi, että kantaja lähtee kalliokiipeilyyn ulkoiluseikkailuyrityksen kanssa, joka toimittaa kaikki kiipeilyvarusteet sekä ohjaajan. Seikkailuyritys olisi kantajalle velvollinen varmistamaan, että kaikki varustetut laitteet ovat toimintakunnossa.

Toiseksi kantajan on tyypillisesti osoitettava, että vastaaja rikkoi räikeästi ja välinpitämättömästi velvollisuuttaan kantajaa kohtaan. Tämä tekijä eroaa huolimattomuudesta, joka vaatii vain kantajaa osoittamaan, ettei vastaaja ole noudattanut kohtuullista huolellisuutta. Oletetaan esimerkiksi edellä olevassa kalliokiipeilyesimerkissä, että opettaja unohti huolimattomasti kiinnittää kantajan kalliokiipeilyvarusteet ja että kantaja putoaa ja murtaa jalkansa. Kouluttaja ja yritys voivat olla vastuussa huolimattomuudesta. Jos opettaja kuitenkin toimitti laitteita, joiden hän tiesi rikkoutuvan milloin tahansa, opettaja ja yritys voivat olla vastuussa törkeästä huolimattomuudesta.

Kolmas vakavan huolimattomuuden osa osoittaa, että kantaja on kärsinyt vahinkoa, koska vastaaja on rikkonut velvollisuuttaan kantajaa kohtaan. Kalliokiipeilytilanteessa kantajan olisi osoitettava, että hän loukkaantui, koska opettaja toimitti viallisia laitteita. Koska kantaja rikkoi molemmat jalat viallisten laitteiden vuoksi, hän pystyi vahvistamaan tämän elementin.

Vakavan huolimattomuuden viimeinen elementti on syy -yhteys. Kantajan on osoitettava, että hänen vammansa oli ennakoitavissa oleva seuraus vastaajan käyttäytymisestä. Kalliokiipeilyvamman tapauksessa syy -yhteys olisi olemassa, jos opettaja antaisi kantajalle laitteita, jotka opettaja tiesi viallisiksi. On ennakoitavissa, että vialliset laitteet voivat johtaa laitteiden vikaantumiseen ja loukkaantumiseen kalliokiipeilijälle. Tämän seurauksena opettaja ja seikkailuyritys olisivat vastuussa kantajalle vahingoista.