Tietokoneen käsikirjoitus on kuin tietokoneohjelma, mutta sen sijaan, että tietokoneen prosessori lukee sitä, toinen ohjelma lukee sen. Nämä ovat yleensä verkkopohjaisia ohjelmia tai verkkosivustoja, mutta niitä voidaan käyttää myös muissa ohjelmistoissa. Avoimen lähdekoodin skriptit näkyvät yleisesti verkossa, erityisesti sivustoilla, joilla on ilmaisia tietokoneohjelmia. Avoin lähdekoodi tarkoittaa, että komentosarjaa voidaan muokata, jolloin käyttäjä voi muokata, poistaa tai lisätä toimintoja alkuperäiseen komentosarjaan.
Skriptit ja avoimen lähdekoodin komentosarjat ovat toiminnoiltaan täsmälleen samat: ne on tehty yhden tai useamman toiminnon ja prosessin suorittamiseksi. Esimerkiksi kuvagallerian skripti, riippumatta siitä, onko se avoimen lähdekoodin, luo kuvagallerian, johon käyttäjä voi lisätä – tai poistaa – kuvia. Molemmat komentosarjat käsitellään samalla tavalla. Ne käsitellään käynnissä olevasta ohjelmasta sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin tietokoneen prosessorista, mikä tekee niiden tekemisestä helpompaa, mutta hitaampaa kuin prosessoria käyttävät toiminnot.
Nämä skriptit näkyvät useimmiten verkkosivustoilla, mutta niitä voidaan käyttää myös ohjelmissa. Kun niitä käytetään verkkosivustojen kanssa, ne lisäävät verkkosivustoon uusia toimintoja, joita ei muuten olisi mahdollista kopioida. Jos se on yhdistetty ohjelmaan, joka sallii skriptit, se voi lisätä uusia toimintoja tai ohjelmoida makron ohjelmistoon ja kehottaa sitä suorittamaan useita eri toimintoja kerralla.
Kaikissa avoimen lähdekoodin komentosarjoissa on avoimen lähdekoodin lisenssi. Kun jokin on avointa lähdekoodia, tämä tarkoittaa, että lähdekoodi – tai komentosarjan luomisessa käytetty koodi – paljastuu, jotta lataaja voi katsoa ja manipuloida. Suljetut skriptit, jotka yleensä myydään eivätkä ole ilmaisia kuten useimmat avoimen lähdekoodin skriptit, eivät salli tätä manipulointia ja tekevät käyttäjien erittäin vaikeaksi tai mahdottomaksi muuttaa koodia.
Tekemällä lähdekoodin paljaana ja avoimena käyttäjät voivat työskennellä käsikirjoituksen kanssa räätälöidäkseen sen juuri hänen tarpeisiinsa. Jos esimerkiksi on olemassa skripti, joka luo blogin, mutta käyttäjä haluaa muuttaa tapaa, jolla blogi näyttää viestejä, käyttäjä siirtyy lähdekoodiin ja muuttaa sitä. Lähdekoodia tulisi muuttaa vain, jos käyttäjä tuntee ohjelmointikielen tai hänellä on erityisiä ohjeita, koska lähdekoodin vaihtaminen voi vahingossa tuhota komentosarjan.