Yleensä lihakset koostuvat kahdesta perustyypistä kuiduista, nimittäin nopeista ja hitaista. Tyypillisesti nopeille nykimiskuiduille on ominaista kyky supistua nopeasti ja suurella voimalla. Juokseminen ja raskaiden painojen nostaminen ovat toimintoja, joissa nämä lihaskuidut voitaisiin harjoittaa. Harjoittelu, joka harjoittaa nopeita lihaksia, voi mahdollisesti parantaa lihasvoimaa ja kapasiteettia ja parantaa näin urheilullista suorituskykyä.
Lihakset koostuvat yleensä sekä hitaiden että nopeiden nykäyskuitujen sekoituksesta. Joillakin kehon osilla saattaa olla enemmän tai vähemmän nopeita tai hitaita nykäystyyppisiä kuituja riippuen siitä, miten kyseisen osan lihaksia käytetään. Nopeasti kutistuvia kuituja kutsutaan myös tyypin II kuiduiksi. Ne luokitellaan tyypin II-a ja II-b kuiduiksi. Tyypin II-a tai välituotteiden nopeat kuidut kykenevät tuottamaan energiaa ilman happea (anaerobinen) sekä happea (aerobista) käyttämällä.
Nopeasti nykivät lihaskuidut ovat yleensä kooltaan suurempia ja vaaleampia kuin hitaasti nykivät kuidut. Ne sisältävät entsyymejä, jotka voivat polttaa glykogeenia, joka on lihaksissa pidettävä hiilihydraatti. Tämä antaa glukoosin kehon saataville, kun se tarvitsee energiaa lihasten supistumiseen.
Vaikka nopeat nyörykuidut voivat kykyä tuottamaan suuria määriä voimaa tai tehoa nopeasti, ne väsyvät usein nopeammin kuin hitaat nykäyskuidut. Jälkimmäisillä on runsas verenkierto, joka toimittaa ravinteita ja happea lihasten supistumiseen tarvittavan energian tuottamiseksi. Hitaat lihakset pyrkivät tuottamaan hyvän määrän energiaa hitaammin. Nopeiden lihasten kuitujen katsotaan olevan vähemmän taitavia energiankäytössä.
Aerobinen toiminta, joka on toistuvaa, matalaa intensiteettiä, mutta jatkuu pidempään, tyypillisesti harjoittaa hitaita nykäyskuituja. Siten hitaasti nykivää kuituryhmää voitaisiin käyttää esimerkiksi juoksemalla pitkiä matkoja. Nopeat lihaskudokset tulevat normaalisti anaerobisten toimintojen aikana, jotka voivat olla raskaampia tai tarvitsevat enemmän voimaa, toimivat lyhyemmän ajan ja vievät vähemmän happea. Nopeita nykäyskuituja voitaisiin käyttää esimerkiksi hyppäämisessä tai pikapallon heittämisessä.
Useimmiten yksilössä esiintyvien nopeiden ja hitaiden lihasten kuitujen osuudella on geneettinen perusta. Intensiivinen harjoitusohjelma tai harjoitus voi aikaansaada positiivisen vaikutuksen lihaskudoksiin ajan myötä. Esimerkiksi nopeita kuituja voitaisiin kehittää ja laajentaa voimaharjoittelulla tai sprinttiharjoituksella.