Julkisesti noteeratut yritykset ovat yrityksiä, joiden osakkeita voi ostaa tai myydä kuka tahansa yleisö. Tämä on ristiriidassa yksityisten yritysten kanssa, jotka eivät tarjoa osakkeita avoimilla markkinoilla. Kun yrityksiä perustetaan, ne ovat yleensä yksityisiä. Kasvatessaan he voivat halutessaan järjestää julkisen listautumisannin (IPO) aloittaakseen osakkeiden myynnin yleisölle ja ryhtyäkseen julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Julkisella julkistamisella on etuja ja haittoja, jotka on punnittava, kun valmistaudutaan myymään osakkeita yleisölle.
Jos yritys haluaa tulla julkiseksi yhtiöksi, sen on tehtävä useita taloudellisia asiakirjoja. Näiden asiakirjojen tarkoituksena on suojella sijoittajia velvoittamalla yritykset asettamaan taloudelliset tiedot julkisesti saataville, jotta ihmiset saavat nämä tiedot, kun he tekevät päätöksiä siitä, mitä osakkeita ostetaan ja mihin hintaan. Nämä tiedot julkaistaan esitteessä, joka sisältää myös taustatietoja yrityksestä, sen tarjoamista tuotteista ja ennusteista sen taloudellisesta tulevaisuudesta.
Jos yritys näyttää hyvältä esitteen tarkistamisen jälkeen, viranomaiset sallivat sen aloittaa osakkeiden myynnin avoimilla markkinoilla. Monet pörssiyhtiöt valitsevat pörssilistan. Pörssin aikana heidän osakkeitaan voidaan ostaa ja myydä jäsenten ja välittäjien välisessä pörssissä. Yhtiön on edelleen toimitettava taloudellisia tietoja, jotta se pysyy pörssissä listattuna. Taloudellisten tietojen väärentäminen tai virheellinen esittäminen voi olla peruste listalta poistamiselle ja oikeudellisille seuraamuksille.
Julkisesti noteeratut yritykset tekevät usein listautumisannin kerätäkseen varoja laajentumiseen, investointeihin ja muihin tarpeisiin. Kun yritys tulee julkiseksi, sen on kuitenkin julkistettava taloudelliset tiedot, vaikka kilpailijat voisivat käyttää näitä tietoja sitä vastaan. Se on myös vaarassa joutua haltuun, jos se tarjoaa liikaa osakkeita ja antaa ihmisille mahdollisuuden ostaa määräysvalta. Julkisesti noteeratut yritykset ovat myös taloudellisen valvonnan alaisia, mikä ei välttämättä ole jokaisen yrityksen makua.
Yksityisen yrityksen osakkeita on mahdollista hankkia, mutta vain omistajien suostumuksella. Yksityisillä yrityksillä on yleensä suhteellisen vähän osakkeenomistajia, joilla kaikilla on suuria etuja yhtiössä. Esimerkiksi perheyrityksellä olisi perheenjäsenet osakkeenomistajina. Sitä vastoin julkisesti noteerattuilla yrityksillä on lukuisia osakkeenomistajia, joilla on vain hyvin pienet osuudet yhtiössä.