Kuitualueet ovat laitteita, joiden avulla käyttäjä voi nähdä ahtaisiin tiloihin. Tyypillisesti kuitujen laajuudet sisältävät pitkän, kapean nipun erittäin joustavia kuituoptisia lankoja, joiden avulla ne voidaan sovittaa halkaisijaltaan jopa 6.4 mm: n aukkoon. Näiden johtojen alussa on yksi okulaari, aivan kuten mikroskoopissa. Kuituoptisten johtimien pää on yleensä sidottu metallinauhalla, jotta johdot eivät irtoa.
Brian O’Brien ja Narinder Kapany keksivät kuitupäätteitä 1950 -luvulla. O’Brien työskenteli American Optical Companylla, kun taas Kapany työskenteli läheisessä yhteistyössä useiden kollegoiden kanssa Lontoon Imperial College of Science and Technology -oppilaitoksessa. Kuituoptiikan tietämyksensä avulla he loivat tavan käyttää tekniikkaa nähdäkseen ahtaat tilat.
Alkuperäisissä kuitualueissa kuituoptiset säikeet päällystettiin yksitellen, jotta valo ei vuoda. Tarkasteltava kuva sijoitettiin toisesta päästä suurennetussa muodossa toisesta päästä okulaarin laajakulmaobjektiivin kautta. Näiden alkuperäisten kuitujen avulla työntekijät pystyivät katsomaan turvallisesti ydinreaktorien ja suihkumoottorien komponentteja.
Vuonna 1960 tohtori Basil Hirschowitz käytti kuitupäätekniikkaa endoskoopin luomiseen. Hän osoitti, kuinka tämä hyödyllinen työkalu voitaisiin liu’uttaa varovasti kurkkua pitkin ja käyttää sisäelinten tutkimiseen. Hänen ensimmäinen kokeensa oli itse. Kun tämä osoittautui onnistuneeksi, endoskooppeja käytettiin usein potilailla.
Nykyään kuidun laajuuksilla on useita käyttötarkoituksia, jotka vaihtelevat koneista ihmiskehoihin. Niitä löytyy helposti sairaaloista, oikeuslääketieteellisistä laboratorioista, tietokonehuoltoyrityksistä, tietokonelaboratorioista ja jopa lukkoseppäyrityksistä. Kuitupäätteitä voidaan käyttää halkeilevien kassakaappien auttamiseen, koneiden tiukkojen alueiden tarkasteluun ja joidenkin lääketieteellisten toimenpiteiden avustamiseen.
Tekniikan kehittyessä kuidun laajuuksien käyttö lisääntyy erityisesti mediaalikentällä. Sen sijaan, että sinun olisi leikattava henkilöön, voidaan tehdä pieniä viiltoja, jotta kirurgi voi tarkastella henkilön sisäelimiä, verisuonia, laskimoita ja paljon muuta. Tämä kehitys säästää tuhansia ihmishenkiä vuosittain.