Lentokoneen laskuvalot ovat ulkovalaisimia, jotka yleensä sijaitsevat lentokoneen nokassa tai siivessä. Nämä valot lähettävät kirkkaan valkoisia säteitä, jotka valaisevat maaston lentokoneen edessä, aivan kuten auton ajovalot. Kaikissa yöllä lentävissä ilma-aluksissa on oltava toimivat valot, jotka varmistavat ohjaajien näkyvyyden ja sallivat muiden lentokoneiden näkevän lentokoneen niiden liikkuessa maassa.
Lentokoneiden laskuvalojen sijainti voi vaihdella lentokoneesta toiseen. Monissa suuremmissa kaupallisissa suihkukoneissa on laskeutumisvalot nokassa ja siiveissä lähellä lentokoneen runkoa. Näin lentäjät näkevät maan, kun lentokonetta rullataan terminaaliin tai kiitotiellä laskeutumista tai lähtöä varten. Kansainväliset sopimukset edellyttävät toimivia valoja yölentoon, vaikka jotkut lentokoneet pitävät valot päällä päivällä varmistaakseen, että ne näkyvät paremmin muille lentokoneille.
Pienemmissä lentokoneissa voi olla yksi valo sijoitettu nokkaan, usein sijoitettuna etulaskutelineen eteen. Yleensä nämä lentokoneiden laskuvalot voidaan kytkeä päälle tai pois päältä manuaalisesti, ja ne on kiinnitetty pysyvästi. Joissakin sotilaslentokoneissa voi olla laskuvalot kiinnitettynä etutelineeseen. Tämä rakenne voi olla tehokkaampi, koska se varmistaa, että lentokoneen laskuvalot näkyvät automaattisesti, kun laskutelineet lasketaan, ja se voi tarjota paremman aerodynamiikan hävittäjille, jotka vaativat enemmän nopeutta ja ohjattavuutta kuin kaupalliset tai yksityiset suihkukoneet.
Taksivalot eroavat laskeutumisvaloista projisoidun säteen pituuden ja leveyden mukaan. Taksivalo yleensä valaisee laajemman maaston suoraan lentokoneen kärjen edessä, mutta ei ulotu niin pitkälle nokan eteen kuin laskuvalot. Lentokoneen laskeutumisvaloja käytetään usein päivällä, yöllä sekä noustessa tai laskeutuessa, kun taas taksin valoa käytetään yleensä vain lentokoneen ollessa liikkeessä maassa.
Monissa lentokonetyypeissä on muita valoja nenässä, rungossa ja pyrstössä. Nämä valot auttavat maahenkilöstöä ja muita lentäjiä paikantamaan ja seuraamaan lentokoneen liikkeen suuntaa. Lentokoneen rungon, siipien ja hännän varrella on erilaisia majakoita ja navigointivaloja. Näin lentäjät, maahenkilöstö ja muu henkilökunta voivat tunnistaa ilma-aluksen mitat ja yleisen muodon. Tämä auttaa myös minimoimaan onnettomuuksia huonon näkyvyyden alueilla ja varoittamaan tarkkailijoita, mihin suuntaan lentokone voi kääntyä tai liikkua.