“Monoamiinit” on termi, jota käytetään kuvaamaan välittäjäaineita, jotka lähettävät hermon tai neuronin signaaleja solulle. Niillä on merkittävä rooli aivojen aineenvaihdunnassa tai prosessoinnissa ja ne aiheuttavat monia erilaisia käyttäytymistapoja. Monoamiinit kuuluvat kahteen luokkaan – katekoliamiinit ja indolamiinit – ja kussakin luokassa on erilaisia välittäjäaineita. Katekoliamiinit koostuvat välittäjäaineista, kuten epinefriinistä, norepinefriinistä ja dopamiinista, ja indolamiineihin kuuluu välittäjäaine serotoniini.
Katekoliamiiniksi kutsuttuja kemiallisia aineita syntyy kehossa aminohapoista, kuten fenyylialaniinista ja tyrosiinista. Aminohapot ovat elintärkeitä rakennuspalikoita kehon proteiineille. Proteiineja tuotetaan ihmiskehossa 20 eri aminohaposta, joista yhdeksän on luokiteltu välttämättömiksi tai välttämättömiksi aminohapoiksi. Heille on annettu tämä merkki, koska keho yksin ei pysty tuottamaan niitä, mutta on hyvin riippuvainen niistä. Nämä aminohapot toimitetaan keholle ruoan kautta.
Katekoliamiinit ovat monoamiiniluokka, joka koostuu epinefriinistä, norepinefriinistä ja dopamiinista. Nämä välittäjäaineet toimivat yleensä sympaattisessa ja keskushermostossa ja niillä on monia erilaisia rooleja. Mikroskoopin alla katekoliamiinin kemiallinen rakenne koostuu bentseenirenkaasta, jossa on amiini- ja hydroksyylisivuketjuja.
Epinefriini vapautuu lisämunuaisista ja stimuloi sympaattista hermostoa luoden tunteita, kuten jännitystä, shokkia ja pelkoa. Norepinefriini on epinefriinin edeltäjä ja toimii sellaisten hermoimpulssien signaloinnin välittäjänä. Dopamiini on norepinefriinin edeltäjä. Suurin dopamiinipitoisuus löytyy basaalisista ganglioneista, aivojen alueesta, joka osallistuu alitajuisen vapaaehtoisen liikkeen säätelyyn.
Indolamiinit ovat toinen monoamiiniluokka ja koostuvat välittäjäaine serotoniinista. Tämä kemiallinen aine leviää laajasti koko kehon kudokseen. Sitä esiintyy erityisesti aivoissa, ruoansulatuskanavan limakalvossa ja verihiutaleissa. Serotoniinin tehtävänä on hallita tietoisuutta ja mielialaa, ja sen tehtävänä on estää mahalaukun eritystä ruoansulatuskanavasta.
Monoamiinit ovat neuromodulaattoreita, mikä tarkoittaa, että ne kykenevät stimuloimaan monia neuroneja, jotka sijaitsevat kaukana toisistaan. Tämän seurauksena monoamiinit voivat tuottaa monia erilaisia käyttäytymistuloksia. Monoamiinit hajotetaan luonnossa esiintyvillä entsyymeillä, joita kutsutaan monoamiinioksidaasiksi (MAO).