Päästösäännökset, joita kutsutaan myös hiilidioksidipäästöstandardeiksi, ovat sarja sääntöjä ja ohjeita, jotka ajoneuvojen on täytettävä myydäkseen ja laillisesti ajaakseen tiellä. Erilaisille ajoneuvotyypeille, kuten henkilöautoille, hyötyajoneuvoille ja pienille moottorialuksille, kuten moottoripyörille, skoottereille ja ruohonleikkureille, on yleensä erilaisia päästörajoituksia. Päästörajoituksia koskevaa maailmanlaajuista standardia ei ole, vaikka tällaista standardia on ehdotettu eri kauppapolitiikoissa ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa (EU) on yleensä tiukimmat päästöstandardit. Useimmissa kehitysmaissa on rajoitettu tai ei lainkaan päästöstandardeja.
Päästöstandardit pyrkivät säätelemään hiilidioksidin, kasvihuonekaasun, tuotantoa. Huomioon otetaan myös muut kasvihuonekaasut, kuten typpioksidi ja kourallinen hiilivetyjä, joita pääasiassa tuotetaan ja päästetään moottorin palamisjakson aikana. Näitä kaasuja kutsutaan yleisesti hiilipäästöiksi.
Päästöstandardeihin on useita syitä. Ensisijainen syy on maailmanlaajuinen huoli ilmastonmuutoksesta. Jotkut tutkijat uskovat, että maapallon ilmasto lämpenee ja että kasvihuonekaasut ovat merkittävä tekijä ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Päästöstandardien asettamisella maat aikovat hidastaa tällaisen muutoksen vaikutusta.
Toinen syy päästörajoituksiin on huolenaihe ilmanlaadusta. Monissa suurissa kaupungeissa, kuten Pekingissä ja Los Angelesissa, suhteellisen suuri väestö pienellä alueella yhdessä väestön autojen käytön kanssa on johtanut ilmanlaatuongelmiin. Yleinen huolenaihe on savu, joka on peräisin sanoista “savu” ja “sumu”. Smog on kokoelma päästöjä, jotka voivat aiheuttaa terveysongelmia, kuten keuhkoputkentulehdusta. Se ei viittaa tiettyyn epäpuhtauksien yhdistelmään.
Vaikka päästöstandardeja ajatellen yleensä ajatellaan ajoneuvoja, termi on kattava, jota voidaan soveltaa kaikkiin epäpuhtauksien torjuntaa koskeviin asetuksiin. Teollisuussovellusten päästörajoitukset ovat yleisiä myös kehittyneessä maailmassa. Nämä määräykset voivat koskea esimerkiksi hiilentuotantolaitoksia tai erilaisia fossiilisia polttoaineita polttavia tehtaita.
Päästölainsäädännön arvostelijat väittävät, että tällaiset määräykset ovat liian kalliita panna täytäntöön ja että hallitukset ylittävät rajansa ja estävät teollisuutta ja liiketoimintaa. Jotkut kriitikot saattavat myös olla skeptisiä ilmastonmuutoksen tai ihmisen vaikutusten suhteen, mikä lisää heidän varovaisuuttaan päästörajoitusten suhteen. Päästölainsäädännön kannattajat väittävät, että tällaiset määräykset ovat elintärkeitä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, erityisesti puhtaan ilman osalta. Nämä kannattajat ovat myös yleensä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista maapallolle tulevaisuudessa.