Yrityksen tai yksityishenkilön hallussa oleva omaisuus, joka tuottaa tuloja yli vuoden, katsotaan pitkäaikaiseksi omaisuudeksi. Nämä omaisuuserät ovat omaisuutta, jolla yhtiöllä on arvoa ja jonka odotetaan kestävän mahdollisista poistoista huolimatta. Nämä omaisuuserät määritellään yrityksen laitteiden, omaisuuden ja muiden taseeseen sijoittamiensa varojen arvoksi.
Monien asiantuntijoiden mukaan kolme parasta omaisuutta, joihin joku voi sijoittaa, ovat osakkeet, joukkovelkakirjat ja raha. Kiinteistöä pidetään myös suurena pitkäaikaisena omaisuutena. Näihin varoihin voi kertyä valtavia määriä korkoja, ja kiinteistöjen tapauksessa omaisuuserä rakentaa omaa pääomaa. Jokaisen yksilön tai yrityksen tavoite on säilyttää omaisuutensa ajan mittaan, ja pitkän aikavälin omaisuus antaa heille tämän vakauden.
Ihmisten, jotka yleensä haluavat sijoittaa osakkeisiin pitkäaikaisena omaisuutena, tulisi odottaa sijoittamansa rahat vähintään viiden vuoden ajan. Kun sijoitat osakkeisiin, on olennaista, että henkilöllä tai yrityksellä on suurempi riskinsietokyky osakemarkkinoiden mahdollisen epävakauden vuoksi. Joukkovelkakirjalainoja pidetään myös parhaana sijoituksena niille, jotka ovat kiinnostuneita omaisuutensa säilyttämisestä. Joukkovelkakirjojen arvon vaihtelu on vähäistä ajan myötä, ja ne ovat loistava valinta niille, jotka tarvitsevat tulovirtaa tekemistään pitkäaikaisista sijoituksista. Käteinen raha on yksi parhaista pitkän aikavälin sijoituksista ihmisille, jotka eivät välitä rahansa alhaisesta tuotosta, ja se on erinomainen valinta niille, jotka saattavat tarvita parempaa rahojensa käyttöä lähitulevaisuudessa.
Mitä konservatiivisempi henkilö on, sitä todennäköisemmin hän sijoittaa omaisuutensa joukkovelkakirjoihin. Aggressiivisempi henkilö sijoittaa kaikki pitkän aikavälin sijoitukset osakemarkkinoille. Yleensä ihmiset sijoittavat näihin varoihin nykyisten ja tulevien taloudellisten tavoitteidensa perusteella. Kun pitkäaikainen omaisuus sijoitetaan taseeseen, se pysyy visuaalisesti samalla nopeudella kuin se oli ensimmäisen kerran hankittaessa. Tästä syystä monilla yrityksillä ja yksityishenkilöillä, joilla on nämä varat, on todella paljon enemmän varallisuutta kuin mitä kirjataan.
Pitkäaikainen omaisuus voi olla aineellista tai aineetonta. Aineelliset hyödykkeet ovat asia, johon voi fyysisesti koskea. Esimerkkejä aineellisista hyödykkeistä ovat rakennukset, maa, laitteet, työkalut ja kaikki muu fyysinen asenne.
Aineettomat hyödykkeet esitetään paperilla. Näiden omaisuuserien arvo perustuu useimmissa tapauksissa vallitseviin markkinaolosuhteisiin. Joitakin esimerkkejä aineettomista hyödykkeistä ovat osakkeet, joukkovelkakirjat, tavaramerkit, patentit tai mikä tahansa immateriaalioikeus, jolla on arvoa.
Yksi hyöty pitkäaikaisista varoista on se, että ne ovat kärsivällinen tapa yksilöille ja yrityksille saavuttaa taloudelliset tavoitteensa yhdistetyn koron ja markkinoiden asteittaisen vahvistumisen vuoksi. Jopa kokonaiset maat perustavat talouskasvunsa kykyynsä turvata nämä varat. Esimerkiksi toukokuussa 2009 Yhdysvaltain keskuspankki pohti, miten se voisi edistää maailmantaloutta investoimalla näihin varoihin. Kun talous muuttuu, nousee ja laskee, yksilöt ja yritykset harkitsevat uudelleen, mihin ne sijoittavat omaisuutensa. Maailmantalouden kehityksestä huolimatta pitkän aikavälin varat ovat edelleen turvasatama monille sijoittajille.