Rakennusteollisuuden standardit ovat käytäntöjä tai tekniikoita, joita käytetään rakennusalalla. Tämän alan edustajat, sääntelyviranomaiset ja hallintoelimet pitävät näitä käytäntöjä hyväksyttävinä tai oikeina. Rakennusteollisuuden standardit auttavat hallitsemaan esimerkiksi turvallisuutta, laatua, materiaaleja ja rakennusperiaatteita. Niitä kehittävät ajan mittaan ammattiryhmät, toimialajärjestöt ja rakennusvirkamiehet. Vaikka rakennusalan standardit eivät yksinään ole välttämättä sovellettavissa lakiin, lainsäätäjät tai koodinkehittäjät hyväksyvät ne usein, ja niitä käytetään alan käytäntöjen hallintaan.
Rakennusteollisuuden standardien kehittämiseen osallistuu monenlaisia organisaatioita. Jotkut näistä ryhmistä, kuten Kansainvälinen standardijärjestö (ISO), kehittävät standardeja, joita käytetään kaikkialla maailmassa. Muita maailmanlaajuisia standardiryhmiä ovat International Code Council, joka keskittyy materiaalien ja rakennustekniikoiden testausstandardeihin. Yhdysvalloissa suunnitteluryhmät, kuten American Society of Heating, Refrigeration and Air Conditioning Engineers tai American Society of Mechanical Engineers, ovat vahvasti mukana standardien kehittämisessä omilla aloillaan. Turvallisuusorganisaatiot, kuten työturvallisuus- ja työterveyshallinto (OSHA), osallistuvat myös rakentamisstandardien kehittämiseen.
Itse standardeja olisi pidettävä vapaaehtoisina useimmissa tapauksissa, eikä urakoitsijoilla ole lakisääteistä velvollisuutta noudattaa näitä standardeja. Yleensä rakennusalan organisaatio kehittää standardin, joka liittyy parhaaseen materiaaliin tiettyihin kattorakennuksiin tai parhaaseen tapaan testata paloluokiteltuja ovia. Kansainvälisen koodineuvoston kaltaiset organisaatiot voivat huomioida nämä standardit ja saattaa ne komitean tarkasteltavaksi tai testattavaksi. Neuvosto voi hyväksyä nämä standardit vuosittaisiin kansainvälisiin rakennusmääräyksiin. Siinä vaiheessa yksittäisten valtioiden tai maiden on omaksuttava uusi koodi ja saatettava nämä standardit lakiin.
Monet eri rakennusalan elimet viittaavat näihin standardeihin päivittäisessä toiminnassaan. Tämä koskee myös rakentajia ja urakoitsijoita, jotka luottavat rakennusalan standardeihin määrittääkseen parhaan tavan toteuttaa tietty projekti. Se voi sisältää myös arkkitehtejä ja insinöörejä, jotka etsivät ratkaisuja monimutkaisiin rakennusskenaarioihin. Valmistajat käyttävät näitä standardeja uusien tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen. Kuluttajat ja rakennusten omistajat voivat käyttää näitä standardeja laatiessaan sopimusta tai arvioidessaan vasta valmistunutta rakennushanketta.
Esimerkki rakennusteollisuuden standardien kehittämisestä on kotitalouksien sprinklereiden tapaus. Asuinrakennussäännöt eivät ole vaatineet palosumutusjärjestelmiä moniin vuosiin uusissa tai olemassa olevissa kodeissa. Koko 20. vuosisadan lopulla ja 21. vuosisadan alussa sprinkleriteollisuuden kaupalliset ryhmät alkoivat lobbata Kansainvälistä Koodineuvostoa ja muita järjestöjä asuin sprinklerijärjestelmien tärkeydestä. Koko 21-luvun alussa nämä ryhmät tutkivat näiden sprinklerien hengenpelastuspotentiaalia, ja lopulta International Code Council lisäsi nämä sprinklerijärjestelmät asuinrakennuskoodeihinsa. Siitä lähtien monet kaupungit ja osavaltiot ympäri maailmaa ovat hyväksyneet tämän kansainvälisen koodin, mikä tekee kotisuihkulaitteista vakiovarusteita joillakin alueilla.