Riippumattomat sähköntuottajat (IPP) ovat yrityksiä, jotka tuottavat sähköä julkisille laitoksille myytäväksi. IPP ei ole yleishyödyllinen palvelu, vaan keskittyy sähkön tuotantoon eikä sen siirtoon. Jotkut voivat myydä tuotteita loppukäyttäjille riippuen energiapolitiikasta ja alan normeista alueilla, joilla ne toimivat. Ei ole harvinaista, että riippumattomat sähköntuottajat yhdistävät voimavaransa kollektiiviseen organisaatioon, jonka tarkoituksena on auttaa heitä neuvottelemaan parhaista hinnoista myymiensä palveluiden kanssa.
Riippumattomien sähköntuottajien esiintyvyys vaihtelee ympäri maailmaa. Joissakin maissa ne ovat hyvin yleisiä, ja niihin kuuluu yksityisiä yrityksiä, osuuskuntia ja teollisuuslaitoksia, jotka myyvät ylimääräistä sähköä niiden kanssa toimiville laitoksille. Muilla alueilla ne ovat harvinaisempia ja toimivat pienemmällä tasolla. Jotkut tuottajajärjestöt keskittyvät pienille alueille, kun taas toiset voivat ulottua mantereille. Monet kasvavat koko ajan lisäämällä luetteloonsa uusia tiloja ja palveluita.
Riippumattomalla sähköntuottajalla, joka tunnetaan myös nimellä ei-hyötygeneraattori (NUG), ei yleensä ole siirtovälineitä. Se voi tuottaa sähköä eri menetelmillä, mutta sen on vuokrattava siirtovälineet julkiselta laitokselta, tai se voi rakentaa siirtotiloja ja ylläpitää niitä osana sähköntuottajan kanssa tehtyä myyntisopimusta. Näillä yrityksillä on yleensä sopimukset niiden palveluyritysten kanssa, joiden kanssa he työskentelevät ja joissa määritetään, kuinka paljon sähköä niiden on tuotettava, millä nopeudella ja niin edelleen.
Yleishyödyllisille yrityksille ostovoima tukkuhinnoin IPP: iden kautta ja sen jälleenmyynti kuluttajille voi olla halvempaa kuin sähkön tuottaminen, laitoksen ylläpito ja uusien laitosten hankkiminen verkosta. Se voi myös antaa laitosten säätää tuotantoaan vastaamaan kuluttajien muuttuvia tarpeita ja välttää siten sähkökatkoja ja muita ongelmia. Riippumattomat sähköntuottajat voivat täydentää verkkoa varmistaakseen, että riittävästi energiaa on aina saatavilla myös suuren kysynnän aikoina tai aikoina, jolloin tuotantolaitokset joutuvat siirtymään offline -tilaan kunnossapidon ja muiden syiden vuoksi.
Hallitus voi valvoa riippumattomien sähköntuottajien myymää sähköä, joka voi säätää sähkön myyntitapoja turvallisuuden sääntelyn lisäksi varmistaakseen, että nämä laitokset eivät toimi vaarallisella tavalla. Alueilla, joilla sähkö ei ole valtion sääntelyn alaista, riippumattomat sähköntuottajat huomauttavat, että useiden tuottajien synnyttämä kilpailu auttaa pitämään hinnat edullisina loppukäyttäjille.