Pysäköintilipuista suuriin rikoksiin asti rikosoikeudenkäynti on minkä tahansa oikeudenkäynnin perusrakenne. Tämä standardoitu tapahtumasarja auttaa varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden kaikille osapuolille. Alkaen varauksesta ja päättyy tuomioon, tämä menettely on oikeusjärjestelmän kulmakivi.
Rikosprosessi voi kestää joko pitkään tai lyhyesti rikoksesta riippuen. Lyhyt rikosoikeudenkäynti tapahtuu yleensä lippurikoksilla, kuten pysäköinti, hölmöily, jaywalking ja muut pienet rikokset. Tavallisesti vastaaja voi joko maksaa lippuun liittyvän sakon tai osallistua lyhyeen kuulemiseen väittääkseen asiansa. Tämäntyyppinen menettely tarjoaa kaikille mahdollisuuden puolustautua, mutta yleensä se vie hyvin vähän tuomioistuimen aikaa ja energiaa.
Väärinkäytökset ja rikokset puolestaan edellyttävät yleensä jäsenneltyä, aikaa ja työvoimaa vaativaa rikosoikeudenkäyntiä. Nämä menettelyt voivat vaihdella maittain, mutta monilla lainkäyttöalueilla on samanlaisia prosesseja. Yhdysvalloissa vastaajan syyllisyyden tai viattomuuden määrittämiseen liittyy viisi keskeistä vaihetta. Monet näistä näyttävät ja kuulostavat tutuilta kaikille, jotka ovat nauttineet televisio -ohjelmasta tai elokuvasta, joka perustuu oikeudenkäyntiin.
Rikosoikeudenkäynnin ensimmäinen vaihe tapahtuu sen jälkeen, kun rikos on tehty ja epäilty on otettu kiinni. Pian hänet kirjataan, mikä tarkoittaa, että hänet on tunnistettu asianmukaisesti ja hänelle on esitetty virallisesti syytteet. Seuraavaksi hänet tuomitaan syytteeseen ja häntä pyydetään tunnustamaan syyllisyytensä tai syyllisyytensä syytteeseen. Ellei vastaaja puolustaudu, hänellä on asianajaja läsnä.
Toinen vaihe on takuumaksun määrittäminen. Tässä tuomari valitsee, voidaanko vastaaja vapauttaa vankilasta oikeudenkäynnin ajaksi, ja jos on, kuinka paljon takuita maksetaan. Tavallisesti tuomari perustaa tämän päätöksen rikoksen vakavuuteen ja aiempaan rikosrekisteriin.
Seuraavaksi tulee esitutkinta ja oikeudenkäynti. Tuomari päättää, onko asiassa riittävästi perusteita oikeudenkäyntiin, vai hylätäänkö asia. Oikeudenkäynti on puolustuksen ja syyttäjän tilaisuus väittää tosiseikat. Joko tuomari tai valamiehistö päättää oikeudenkäynnin perusteella, onko syytetty syyllinen.
Rikosprosessin neljäs vaihe on tuomio. Jos vastaaja on todettu syylliseksi, tuomari päättää seurauksista. Usein tästä seuraa vankeusrangaistus, sakko, koeaika tai jokin näiden kolmen yhdistelmä.
Lopuksi vastaaja suorittaa tuomion ja rikosoikeudenkäynti on saatu päätökseen. Jos vastaaja tai asianajaja ei hyväksy tuomiota, oikeudenkäynti voidaan viedä muutoksenhakutuomioistuimeen ja mahdollisesti uudelleen. Rikosoikeudenkäynneille ei ole erityistä määräaikaa, ja tapauksesta riippuen se voi kestää muutamasta päivästä useisiin kuukausiin.