Taseen ulkopuoliset liiketoimet edustavat rahoitusta, joka ei näy yrityksen taseessa, koska sovellettavat kirjanpitoperiaatteet mahdollistavat erilaisen kohtelun tilinpäätöksessä. Esimerkkejä tällaisista taseen ulkopuolisista liiketoimista ovat varojen hankkiminen vuokrasopimuksilla tai erityiskäyttöön tarkoitettujen välineiden, kuten kumppanuuksien tai sijoitusrahastojen, käyttö. Taseen ulkopuolisten liiketoimien käyttämistä voidaan pitää hyödyllisenä yritykselle, koska tuloksena olevat velat eivät näy yrityksen taseessa, joten sen taloudellinen asema saattaa näyttää paremmalta valolta sijoittajille tai lainanantajille.
Käyttämällä taseen ulkopuolista rahoitusta yritys saattaa löytää helpommin rahoitusta oman pääoman tai lainojen kautta. Kun sijoittajat tutkivat yrityksen tilinpäätöstä, he kiinnittävät erityistä huomiota yrityksen likviditeettiin, jonka yksi mitta on velan suhde omaan pääomaan. Yritystä, jolla on suuri velka suhteessa omaan pääomaan, voidaan pitää suhteellisen riskialttiina sijoituksena. Lisäksi suuri velka saattaa vaikeuttaa yrityksen saamista lisälainoista. Jos osa veloista voidaan sulkea pois taseesta, yrityksen taloudellinen asema saattaa näyttää paremmalta, mikä parantaa yrityksen lainakykyä.
Yritys, jonka on hankittava omaisuuserä, voi päättää joko vuokrata tai ostaa omaisuuserän. Jos vuokrasopimus luokitellaan kirjanpitotarkoituksessa muuksi vuokrasopimukseksi, omaisuutta ei tarvitse esittää taseessa. Taseeseen ei sisälly vastuuta muista vuokrasopimuksista johtuvista maksuista. Jos vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, omaisuuserä esitetään taseessa ja siihen sisältyvät vastaavat vastuut tulevien vuokrien pääomaosasta. Yritys saattaa pyrkiä ottamaan vuokrasopimuksen, joka ei kuulu rahoitusleasingsopimuksen kirjanpitomääritelmään, ja varmistaa, että hyödykkeen tai vuokrasopimukseen liittyvien tulevien maksujen velkaa ei tarvitse näkyä taseessa.
Taseen ulkopuoliset liiketoimet voidaan suorittaa myös erityisyrityksen kautta, joka todellisuudessa on yrityksen määräysvallassa, mutta yhteisön toteuttamia liiketoimia ei tarvitse julkistaa yhtiön tilinpäätöksessä. Yhtiö voisi käyttää yhteisyrityksen, kumppanuuden tai luottamuksen kaltaista yksikköä harjoittaakseen taseen ulkopuolista kauppaa ottamalla velkaa, jota ei ehkä tarvitse näkyä yhtiön taseessa. Jotkut yritykset ovat käyttäneet tällaista kokonaisuutta peittääkseen todellisen velan tason, mikä on johtanut suuriin kirjanpitoskandaaleihin ja yritysten epäonnistumisiin. Yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita on sittemmin kiristetty, jotta rajoitetaan taseen ulkopuolisia liiketoimia ja estetään vastaavien skandaalien toistuminen. On kuitenkin todennäköistä, että uusia suunnitelmia velkojen peittämiseksi jatketaan ja että lisätoimenpiteitä tarvitaan tällaisten järjestelmien torjumiseksi.