Tietokustannukset ovat kustannuksia, jotka aiheutuvat yksityishenkilölle tai yritykselle kerätessään tietoja rahoituspäätöksen tekemiseksi. Jos nämä kustannukset ovat riittävän merkittäviä, se voi vaikuttaa liikeyrityksen kannattavuuteen tai kuluttajan ostoksen järkevyyteen. Tästä syystä yritysten ja kuluttajien on pidettävä tietokustannuksia osana niiden rajakustannuksia, joita ne kertyvät joka kerta, kun he tekevät päätöksen. Esimerkkejä näistä kustannuksista, joita kutsutaan myös hakukustannuksiksi, ovat esimerkiksi henkilö, joka palkkaa rahoitussuunnittelijan investointien avuksi tai yritys, joka palkkaa konsulttiyrityksen auttamaan jossakin toiminnassaan.
Elinkeinoelämässä oikeiden päätösten tekeminen voi tehdä eron sen välillä, että sinusta tulee alan titaani ja päädytään yritysromuun. Tästä syystä yritysten on huolehdittava siitä, että ne huolehtivat joka kerta mahdollisesta aloitteesta. Samoin yksittäisten kuluttajien on huolehdittava siitä, että ne keräävät mahdollisimman paljon tietoa tehdessään suuria ostoksia tai päättäessään sijoittaa rahansa. Kaikki tämä ponnistelu oikean valinnan tekemiseksi voi aiheuttaa merkittäviä tietokustannuksia.
Monet tietokustannukset ovat konkreettisia ja helppoja mitata. Monet suuret yritykset käyttävät konsulttiyrityksiä, jotka haluavat saada yritysten asiantuntemuksen käyttöönsä aina, kun on tehtävä valintoja. Ihmiset, jotka palkkaavat rahoitussuunnittelijoita, maksavat pääasiassa tiedoista, joihin he eivät muuten pääse. Nämä kustannukset on otettava huomioon aina, kun ne syntyvät.
On myös muita tietokustannuksia, joita on vaikeampi havaita, mutta ne voivat olla yhtä merkittäviä. Esimerkiksi tietojen keräämiseen käytetty aika voi olla omalla tavallaan kallista, vaikka siihen ei olisikaan liitetty konkreettista rahallista arvoa. Jos yrityksen tekeminen päätöksentekoon vie liikaa aikaa, mahdollisen valinnan arvo voi pienentyä väliaikaisesti tai toinen yritys voi ottaa osaa ja tarttua tilaisuuteen. Koska näin on, liiallinen tiedon kerääminen voi toisinaan olla haitallista.
Tämä ei tarkoita sitä, että yritysten tai kuluttajien ei pitäisi kerätä tietoja päätöksiä tehdessään. Tärkeintä on löytää arvokasta tietoa. Jos tiedot ovat riittävän arvokkaita, niistä kannattaa maksaa. Tietokustannusten mittaaminen samalla tavalla kuin muut mitattavat kustannukset on hieman vaikeaa, mutta se on prosessi, joka päätöksentekijöiden tulisi suorittaa.