Monet pitävät Tony -palkintoja teatterimaailman Oscar -palkintojen vastaavina. Vuodesta 1947 lähtien Tonys on saanut vuosittain näytelmiä, musikaaleja ja herätyksiä amerikkalaisessa teatterielämässä. Tällä hetkellä palkintoja jaetaan 27 kategoriassa vuosittaisessa näyttelyssä, vaikka joitakin lisäpalkintoja jaetaan erillisissä seremonioissa.
Vaikka American Theatre Wingin ja The Broadway League’n myöntämiä palkintoja kutsutaan yleisesti Tonysiksi, niitä kutsutaan oikein Antoinette Perry Awards for Theatre Excellence -palkinnoiksi. Palkinnot on nimetty Antoinette Perrylle, joka on amerikkalaisen teatterin legenda ja American Theatre Wingin perustaja. Vaikka Tony -palkinnot jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1947, ne saivat todellista tunnustusta vasta vuonna 1949, jolloin kuuluisa mitali -patsas jaettiin ensimmäisen kerran.
Akatemian palkintojen tapaan voittajat valitsevat amerikkalaisen teatteriyhteisön nimetyt jäsenet. Ehdokkaita tekee noin 30 teatterialan ammattilaisen valittu ryhmä, ja niistä äänestää noin 750 kutsuttua teatteriammattilaista. Lukuun ottamatta muutamia harkinnanvaraisia luokkia, kuten palkinto parhaasta alueellisesta teatterista, voittajat julkistetaan vuosittain huhtikuussa järjestettävässä tilaisuudessa. Vuodesta 1967 lähtien palkinto -ohjelma on lähetetty televisiossa, ja 21. vuosisadan vaihteesta lähtien se on saavuttanut huomattavan suosion varieteenä.
Tony Awards -kategoriat kattavat monia teatterialoja, sekä teknisiä että luovia. Parhaat palkinnot ovat parhaasta näytelmästä ja parhaasta musikaalista, joita pidetään verrattavissa parhaan elokuva -akatemian palkinnon saamiseen. Muita suuria luokkia ovat näyttelijä-, ohjaus- ja muotoilupalkinnot. Vuonna 2008 äänisuunnittelun merkitys teatterille tunnustettiin lopulta ottamalla käyttöön Tony -palkinto parhaasta äänisuunnittelusta sekä näytelmä- että musiikkikategorioissa.
Teatterimaailman uskomattoman historian perinteen vuoksi Tonyille annetaan myös ja etsitään raivokkaasti parhaita herätyksiä. Näin teatteriryhmät saavat ilmoituksen aiemmin tuotetuista näytöksistä ja musikaaleista. Arthur Millerin Myyntipuolen kuolema ja Noel Cowardin yksityiselämä ovat molemmat saaneet viime vuosina Tonys -palkinnon näytelmän parhaasta herätyksestä. Kuningas ja minä, Fiddler on the Roof ja Cabaret ovat kaikki voittaneet Tony Awards -palkinnon sekä alkuperäisestä tuotannostaan että Best Revival of a Musical -kategorioista.
Tonyt kärsivät jonkin verran kritiikkiä, joka on samanlainen kuin Oscar -gaalassa. Kriitikot uskovat, että palkinnot edistävät kourallisen pätevien teattereiden työtä jättämättä huomiotta sellaisten teatteriyhtiöiden tasavertaista tai ylivertaista työtä, jotka eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia. Vain 39 New Yorkin Broadwayn alueen teatteria on nimetty kelvollisiksi Tony -harkintaan, joten maantieteellisen alueen ulkopuoliset teatterit jäävät ilman mahdollisuuksia hyötyä kaupallisesta näkyvyydestä, joka saadaan ehdokkuuksien ja palkintojen saamisen myötä.
Kritiikistä huolimatta Tonien katsotaan olevan tärkeä osa liike -elämän ja yleisön tuomista eläviin teatterituotantoihin. Aikakaudella, jolloin elokuvateatterissa käyminen on yksinkertaisempaa ja helpompaa, vaikuttaa siihen, että ihmiset päättävät käyttää ylimääräistä rahaa ja vaivaa nähdäkseen lavaesityksen, jotta kaikki live -teatterit pysyvät pystyssä. Tonyilla on tärkeä tarkoitus teatteriyhteisössä, sillä vaikka on totta, että lumoava palkinto-esitys saattaa jättää huomiotta Broadwayn ulkopuoliset ja alueelliset esitykset, se tuo edelleen näkyvyyttä elävälle teatterille kokonaisuudessaan ja toivottaa uudet yleisöt tervetulleiksi maailmaan näyttämöllä.