Vähemmistöoikeuksilla tarkoitetaan yksilön tai ryhmän oikeuksia, joita on pieni määrä verrattuna muuhun väestöön. Kansainvälisen oikeuden yhteydessä vähemmistöjen oikeudet koskevat eniten kansallisia, etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, mutta muita vähemmistöryhmiä on olemassa. Vähemmistöjen oikeudet muuttuvat säännöllisesti yhdessä vähemmistöaseman kanssa, joka määräytyy sijainnin mukaan. Esimerkiksi juutalaista miestä Yhdysvalloissa pidetään uskonnollisena vähemmistönä, kun taas sama mies Israelissa olisi osa enemmistöä.
YK on antanut julkilausuman vähemmistöjen oikeuksista lisääntyessään maailmanlaajuisen tietoisuuden ja keskittymisen ihmisoikeuksiin. Julistus ei ole laki, mutta monet maat, erityisesti demokratiat, ovat velvollisia noudattamaan sen sisältöä, koska ne ovat allekirjoittaneet sopimuksia. Vaikka yhä on monia maita, jotka loukkaavat törkeästi ihmisoikeuksia, etenkin vähemmistöjen tapauksessa, Yhdistyneiden kansakuntien julkilausuma tarjoaa kattavan selityksen vähemmistöjen oikeuksista.
Vuonna 1992 hyväksytty julistus kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista edistää maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksia ja yksilönvapautta riippumatta rodusta, sukupuolesta, kielestä tai uskonnosta. Julistuksessa mainitut erityiset vähemmistöoikeudet sisältävät vähemmistöryhmän oikeuden nauttia omasta kulttuuristaan, harjoittaa uskonnonvalintansa ja käyttää omaa kieltään ilman syrjintää.
YK: n julistus sisältää myös, että vähemmistöryhmiin kuuluvilla ihmisillä on oikeus osallistua kaikkiin elämän osa -alueisiin, mukaan lukien kulttuuri-, uskonnolliset, sosiaaliset ja taloudelliset toimet. Lisäksi vähemmistöryhmillä on oikeus perustaa ja järjestää omia yhdistyksiä. He voivat päättää käyttää tai olla käyttämättä oikeuksiaan syrjimättä.
Kansakunnat, jotka noudattavat YK: n julistusta, ovat velvollisia toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi. Kun kansakunnat luovat uusia lakeja, ohjelmia ja politiikkoja, niiden on tehtävä se vähemmistöjen edun mukaisesti. Kansakuntien on myös luotava suotuisat olosuhteet vähemmistöille harjoittaa kulttuuriaan, uskontoaan, tapojaan ja kieltään, jos se ei riko kansallista lainsäädäntöä. Nämä olosuhteet luodaan usein koulutuksen avulla.
Esimerkiksi kansakuntien on sisällytettävä vähemmistöille mahdollisuus oppia äidinkieltään ja saada opetusta äidinkielellään. Lisäksi maita kehotetaan edistämään vähemmistöjen kulttuurin, historian, perinteiden ja kielen tuntemusta omassa maassaan edistääkseen rauhanomaisia suhteita vähemmistöryhmien ja enemmistön välillä. Valtioita kannustetaan myös edistämään vähemmistöjen toimintaa maansa taloudellisessa ja poliittisessa kehityksessä.