Valuuttavarantoja kutsutaan myös Forex- tai valuuttavarannoiksi, ja niiden oletetaan olevan maan keskuspankin hallussa olevien valuuttatalletusten määrä. Kansakunnan keskuspankilla on nämä varat eri valuutoissa; dollari ja euro ovat yleisimmin käytettyjä. Hallitukset pystyvät pitämään valuutansa vakaina pitämällä muiden maiden valuuttoja varannoina; tämä vähentää myös taloudellisten ongelmien vaikutusta. Kun kultastandardi laski, valuuttavarannoista tuli suosittuja.
Keskuspankin rahapolitiikka muuttaa maan käytettävissä olevien varantojen määrää. Jos esimerkiksi maan valuutalla on suuri kysyntä, mutta kyseinen maa haluaa pitää valuuttakurssinsa samalla tasolla, keskuspankki voi laskea liikkeeseen lisää kotimaan valuuttaa samalla kun se ostaa ulkomaan valuuttaa. Tämä voi lisätä maan valuuttavarantoa. Tämä ei kuitenkaan ehkä ole hyvä idea, koska valuutan liiallinen painaminen voi johtaa kotimaiseen inflaatioon.
Yleisesti ottaen on kuitenkin hyvin vähän keskuspankkeja, jotka omaksuvat näin yksinkertaisen rahapolitiikan. Monet tekijät, kuten tuotanto ja tuonti ja vienti, vaikuttavat valuutan valuuttakurssiin. Inflaation ilmeneminen voi kestää vuosia, mikä voi johtaa lyhyen aikavälin suureen valuuttavarannon muutokseen, kun markkinat reagoivat epätäydellisiin tietoihin.
Yksi valuuttavarantoa koskeva kritiikki on se, että suuret valtiot, joilla on valtavia määriä näitä varoja, voivat muuttaa valuuttakursseja omaksi edukseen vakauttamalla valuuttakursseja. Tämä voi johtaa heidän maansa toivottavampaan taloudelliseen ympäristöön. Ne maat, joilla on huomattava määrä valuuttavarantoa, voivat myös suojata valuuttaan spekulatiivisilta hyökkäyksiltä. Kuitenkin valtiot, joilla on valtava määrä varoja, ovat valuuttamarkkinoiden heilahtelujen armoilla. Nämä markkinaliikkeet voivat aiheuttaa suuren tappion maalle, jolla on valtavat valuuttavarannot.
Tällä hetkellä eniten valuuttavarantoja on Kiinan kansantasavallalla, jolla on noin 2.65 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (USD) valuuttavarannossa. Vaikka maan omistamien reservien määrää pidetään usein sen luottokelpoisuuden mittarina, muut maat kritisoivat Kiinaa voimakkaasti. Käytäntö ostaa liikaa ulkomaista valuuttaa pitääkseen maan oman valuutan kurissa, voi horjuttaa maailmanlaajuista valuuttajärjestelmää.