Yleiset rakennussopimukset ovat sopimus rakennustöiden suorittaneen osapuolen ja rakennustyötä tekevän henkilön välillä kolmannen osapuolen todistamana. Sopimus sisältää yleensä yksityiskohdat tehtävän työn tyypistä, valmistumisajankohdasta, valmistumisperusteista, maksuehdoista, riitojenratkaisuehdoista, irtisanomisehdoista, työn omistuksesta ja kaikista muista asioista, joita kaksi ensimmäistä osapuolta voivat pitää tarpeellisena jatkaa ennätys. Se on sitova oikeussopimus, jota molempien osapuolten on noudatettava, muuten tuomioistuin voi hakea päätöstä, jos jompikumpi osapuoli ei täytä sitä.
Ei ole väliä onko työ iso vai pieni. Yleiset rakennussopimukset säästävät reaaliajassa. Riskit vähenevät, kun kaikki työn osat on kuvattu yksityiskohtaisesti ja sovittu etukäteen sopimuksessa molempien osapuolten eduksi. Sopimuksella vältetään myös tarpeettomat erimielisyydet, turhautumiset ja oikeudenkäynnit, jos yksityiskohdat ovat riittävän yksityiskohtaisia, keskusteltu ja virallistettu kaikkien sopimuspuolten kesken.
Ennen yleisten rakennussopimusten tekemistä on löydettävä sopiva urakoitsija. Joitakin tärkeitä näkökohtia on tarkasteltava, ymmärrettävä ja ratkaistava ennen oikean urakoitsijan valitsemista. Suositeltu urakoitsija olisi parempi vaihtoehto kuin joku täysin tuntematon. Ystävien tai työtovereiden pitäisi voida suositella ja antaa tietoja yksityiskohdista, jotka koskevat valmistumista ajoissa, budjettirajoituksia ja ensimmäisen yhteydenoton noudattamista.
Yleiset rakennussopimukset tulee räätälöidä vastaamaan hankkeen ainutlaatuisia vaatimuksia. Sopimuksen on katettava työn laajuus ja se voidaan yksityiskohtaisesti eritellä, mukaan lukien lopulliset piirustukset. Niiden olisi oltava erottamaton osa sopimusta. Myös osa työstä, joka ei kuulu sopimuksen piiriin, on mainittava ilman epäselvyyttä. Sopimukseen olisi sisällytettävä tapa käsitellä tilausten vaihtelut, joita voi esiintyä hankkeen aikana ja jotka eivät alun perin kuulu alkuperäiseen työn laajuuteen.
On erittäin tärkeää, että yleinen rakennussopimus ymmärretään perusteellisesti ja kaikki ehdot selvennetään ennen lopullista allekirjoitusta. Mielivaltaiset lausekkeet, jotka eivät ole kummankaan osapuolen edun mukaisia, olisi poistettava. Oikeudellista kuulemista voidaan käyttää joidenkin oikeudellisten näkökohtien sisällyttämiseen tai tulkintaan. On parempi välttää sitoutumista mahdollisiin kustannusten korotuksiin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Urakoitsijan määrittämien materiaalien korvaamiseen ei myöskään pitäisi suostua. Urakoitsijan vastuulla on myös siivota rakennustöiden päätyttyä.
Rakennussopimuksen tulee sisältää maksuehdot, aikataulu ja maksutapa. Maksun voi suorittaa omistaja tai rahoituslaitos heidän puolestaan. Pakolliset sisällytykset olisi tehtävä aloitus- ja valmistumispäiville, rakentamisen aikataululle, työn ja materiaalin takuulle, kaikkien osapuolten vakuutuksille, oletusarvoille, häiriöille, materiaalien omistamiselle ja turvallisuudelle.
On erittäin tärkeää varata rakennussopimuksiin joitakin lausekkeita sovittelua, toimivaltaa ja välimiesmenettelyä varten. Riitojen ratkaiseminen välimiesmenettelyllä on usein tehokkaampaa sekä ajan että kustannusten kannalta. Yleiset rakennussopimukset olisi laadittava tavalla, jossa määrätään välimiesmenettelystä ja oikeudesta kääntyä tuomioistuimen puoleen. Keskustelu asiasta etukäteen ja yhteisymmärrys sovittavista toimista helpottaa yleensä molempien osapuolten jännitteitä.