Populaarikulttuurissa zombit ovat ihmisiä, jotka ovat kuolleet ja eläneet mielettömiksi, lähes haavoittumattomiksi hirviöiksi, jotka yhdistyvät ja hyökkäävät elävien kimppuun. Heitä kutsutaan myös “eläviksi kuolleiksi”, “kulkeviksi kuolleiksi” tai “epäkuolleiksi”.
Vaikka monet ihmiset tuntevat zombeja kauhuelokuvista, TV -ohjelmista ja videopeleistä, niiden historia ulottuu satojen vuosien taakse Haitin Voodoo -kansanperinteen tarinoihin. Haitin kulttuurissa on satoja tarinoita ihmisistä, jotka kuolevat ja noita -lääkäri herättää heidät henkiin; elvytetty henkilö ei ole tietoinen siitä, kuka hän oli ennen, vaikka hän ei ole vaarallinen muille.
Zombit eivät kuitenkaan saaneet vahvaa läsnäoloa amerikkalaisessa populaarikulttuurissa, ennen kuin George A.Romeron klassinen kauhuelokuva The Living of Dead Dead julkaistiin vuonna 1968. Elokuva esitti hitaasti liikkuvia, väkivaltaisia, kannibalistisia zombeja, ja monet kriitikot uskovat, että se käynnisti uuden aikakauden kauhuelokuvien tekemisessä. Romero on ohjannut elokuvalle lukuisia jatko -osia, jotka kaikki käyttävät zombeja yhteiskunnan arvostelun esittämiseen.
Äskettäin julkaistu brittiläinen elokuva Shaun of the Dead, joka julkaistiin vuonna 2004, oli parodia Romeron zombeja käsittelevistä elokuvista. Muita kuuluisia zombie -elokuvia ovat Sormusten herran ohjaajan Peter Jacksonin Braindead, jonka otsikko oli Yhdysvalloissa julkaistu Dead Alive, ja vuoden 2004 uusinta Romero’s Dawn of the Deadista.
Zombeja on myös käytetty usein TV -ohjelmissa, kuten Buffy Vampire Slayerissa, ja niitä esiintyy usein monissa videopeleissä. Michael Jacksonin kuuluisassa ”Thriller” -musiikkivideossa hänestä ja suuresta ruumiiden ryhmästä tulee zombeja ja he tanssivat rutiinia-14 minuutin leike on yksi historian kuuluisimmista musiikkivideoista. Zombeilla on myös vahva läsnäolo musiikissa, sillä bändit, kuten metalliryhmä White Zombie ja 1960 -luvun pop -ryhmä Zombies, nimeävät itsensä myyttisiin hirviöihin; Cranberriesilla oli myös suosittu single nimeltä “Zombie”.