Rahapolitiikka on keskuspankin harjoittama talouspolitiikan muoto, jossa erilaisiin päämääriin pyritään säätelemällä liikkeellä olevan rahan määrää ja arvoa joko välillisesti tai suoraan. Rahapolitiikan päätavoitteena on nykyään hintavakaus eli inflaation pitäminen mahdollisimman vakaana ja matalana.
Mitä rahapolitiikan välineitä on käytössä?
Eurojärjestelmällä on käytettävissään viisi erilaista instrumenttia: käänteisoperaatiot, suorat kaupat, EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlasku, rahapoliittiset valuuttaswapit ja määräaikaistalletukset.
Mitä asioita päätetään rahapolitiikassa?
Rahapolitiikkakokouksessa neuvosto päättää euroalueen hintavakauden ylläpitämiseen tarvittavasta rahapolitiikan mitoituksesta. Rahapolitiikan päätökset voivat koskea sekä tavanomaista rahapolitiikkaa, kuten ohjauskorkoja, että epätavanomaisia rahapolitiikan toimia, kuten esimerkiksi arvopapereiden ostoa.
Mikä taho harjoittaa rahapolitiikkaa?
Rahapolitiikkaa harjoittaa keskuspankki. Rahapolitiikan tärkein tavoite on huolehtia hintavakaudesta, jolla esimerkiksi EKP tarkoittaa noin kahden prosentin vuotuista inflaatiota. Hintavakaudesta huolehtiessaan keskuspankki yleensä myös tasoittaa suhdannevaihteluita.
Kumpi on pahempi deflaatio vai inflaatio?
Deflaatiota pidetään inflaatiotakin vaarallisempana ilmiönä. Siinä hinnat ja palkat laskevat yleisesti ja rahan arvo nousee. Deflaation oloissa velat pitää maksaa takaisin arvokkaammalla rahalla kuin ne on otettu, ja siksi deflaatiot ovat monesti johtaneet velkakriiseihin ja konkurssien määrän kasvuun.
Mikä on rahapolitiikan ja finanssipolitiikan ero?
Rahapolitiikalla tarkoitetaan käytännössä kaikkia niitä keskuspankin toimenpiteitä, joilla vaikutetaan korkotasoon. Finanssipolitiikalla taas tarkoitetaan valtion tuloja ja menoja koskevaa päätöksentekoa.
Onko Suomella keinoja omaa rahapolitiikkaa?
Meillä Suomessa ei ole omaa rahapolitiikkaa, koska olemme osa euroaluetta. Euroalueella rahapoliittiset päätökset ovat Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin (EKP) vastuulla.
Mikä taho vastaa talouspolitiikassa rahapolitiikasta?
Keskuspankit päättävät rahapolitiikasta. Rahapoliittiset päätökset koskevat esimerkiksi ohjauskorkoja.
Onko euribor ohjauskorko?
Tämän vuoksi markkinakorot, kuten eripituiset Euribor-korot, seurailevat ohjauskorkoa. Yritysten ja kuluttajien ottamat lainat sidotaan yleensä markkinakorkoihin, joten ohjauskoron nosto vaikuttaa tällä tavoin lainanottajiin.
Milloin EKP nostaa korkoja 2023?
EKP:n ohjauskorot EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 20.9.2023 lähtien 4,50 %, maksuvalmiusluoton korko 4,75 % ja talletuskorko 4,00 %.