Riitojenratkaisuprosessi alkaa yleensä siitä, että jokainen asianosainen kokoontuu yhteen ja keskustelee tilanteesta kokonaisuudessaan. Kun kumpikin osapuoli on ilmaissut huolensa ja näkemyksensä, välimies yleensä ehdottaa toimenpiteitä riidan ratkaisemiseksi. Jos keskustelu sujuu hyvin ja molemmat osapuolet voivat sopia oikeudenmukaisesta ratkaisusta, riidanratkaisuprosessi päättyy sitovaan oikeudelliseen sopimukseen, jossa esitetään sopimus. Jos sovintoon ei päästä, riita todennäköisesti siirretään uudelleen kuultavaksi tuomioistuimessa.
Yleisesti ajatellaan, että se on hyvä merkki kaikille osapuolille osallistua riidanratkaisuprosessiin, koska se antaa jokaiselle osapuolelle mahdollisuuden ratkaista riita ilman suuria oikeudenkäyntikuluja. Kokouksen alkaessa syyttäjä ja vastaaja ilmaisevat vuorotellen mielipiteensä asiasta, ja tilanne on usein jännittynyt. Välimies on yleensä läsnä varmistaakseen, että keskustelut eivät ajaudu liian kauas käsiteltävästä asiasta, ja tällä henkilöllä on täysi määräysvalta ratkaisun kehittymiseen. Vaikka hän ei ole paikalla puolustautumassa tai tuomitsemassa, välimies ei saa antaa kiusata ketään menettelyn aikana.
Laillista edustusta ei tarvita riitojenratkaisuprosessissa, mutta monet ihmiset haluavat kuitenkin ottaa asianajajan läsnä. Vaikka tämä kokous pidetään yleensä oikeustalossa, molemmat osapuolet saavat puhua rennosti. Kun välimies katsoo, että kumpikin osapuoli on jakanut näkemyksensä, hän kysyy kummaltakin puolelta, mikä heidän mielestään olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Joissakin tilanteissa siihen voi liittyä rahallinen korvaus, mutta toisissa tapauksissa se voi sisältää myös tiettyjen oikeuksien, etujen tai nuhteiden myöntämisen. Riidanratkaisuprosessin aikana voidaan pyytää tai tarjota mitä tahansa; se on yksinomaan kummankin osapuolen harkinnan mukaista oikeudenmukaisuuden kannalta.
Koska riidanratkaisuprosessi on täysin vapaaehtoinen, kumpikin osapuoli voi päättää keskustelut milloin tahansa. Monissa tapauksissa tämä tarkoittaa, että sovinto tehdään, mutta muissa tilanteissa toinen osapuoli voi poistua kokouksesta turhautumisen vuoksi. Tärkeä muistettava tosiasia on, että molemmat osapuolet saavat vain yhden yrityksen rauhanomaiseen ratkaisuun, ja jos asia viedään oikeudenkäyntiin, molemmille osapuolille aiheutuisi huomattavia kuluja. Pelkästään oikeudenkäyntikulut voivat olla paljon enemmän kuin se, mitä asian ratkaiseminen siviilikäytössä maksaisi, minkä vuoksi yritykset suostuvat usein kiistanratkaisuprosessiin.