19 -luvun Amerikassa oli harvoja vähemmän houkuttelevia työpaikkoja kuin kauppalaivalla työskentely. Työ oli halventavaa, ruoka oli syötävää ja palkka vähäinen. Kauppa -alusten kapteenit, etenkin Tyynenmeren rannikolla sijaitsevissa satamissa telakoituneet, käyttävät toisinaan laittomia rekrytointimenetelmiä saadakseen riittävästi miehistöä. Paikallisia roistoja, joita kutsutaan lehdistöjoukoiksi, palkattaisiin etsimään sopivia rekrytoijia salonkeista, kujilta, uhkapeltoista ja muista paikoista. Koska monet alukset olivat matkalla itään, tämä tahattoman orjuuden käytäntö tuli tunnetuksi shanghaina. Shanghaissa joku joutui pakottamaan hänet “vapaaehtoiseksi” palveluihinsa äärimmäisen pakon alaisena. Näiden lehdistöjoukkojen järjestäjät saisivat usein maksun valitettavan merimiesten ensimmäisen kuukauden palkasta.
Satamakaupungit, kuten Portland, Oregon ja San Francisco, Kalifornia, tulivat erityisen tunnetuksi järjestäytyneistä lehdistöjoukoista ja Shanghain yllätyksestä. Vaikka oli useita yrityksiä tehdä käytäntö laittomaksi, paikalliset poliitikot olivat usein Shanghain operaatioiden tosiasiallisesti suorittaneiden kapteenien tai rikospomoiden vaikutuksen alaisena. Eräs erityisen menestynyt rikollisuuspomo järjesti itselleen suuren syntymäpäiväjuhlan houkutellakseen potentiaalisia rekrytoijia. Kun paikalliset miehet nauttivat ilmaisesta ruoasta ja alkoholista, lehdistöjoukko järjesti systemaattisesti Shanghaita.
Amerikkalaiset aluksen kapteenit ja rikollisuuspomo eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä, jotka käyttivät tahatonta orjuutta. Britannian laivastolla oli sama työvoimapula sotilasoperaatioissaan, joten upseereilla oli silloin tällöin rekrytointitapa, mikä tarkoittaa, että he voivat pakottaa minkä tahansa työkyvyttömän miehen, jolla on purjehduskokemusta, asepalvelukseen. Toisin kuin Shanghain yllätyksen amerikkalainen käytäntö, Ison -Britannian laivasto ei kuitenkaan hyväksynyt kyseenalaisia miehiä tai purjehdustaitoja. Amerikkalaisille lehdistöjoukoille maksettiin usein jokaisesta lämpimästä ruumiista, jonka he pystyivät shanghaihin, uhrin terveydestä, kokemuksesta tai moraalisesta kärsimyksestä riippumatta.
Lopulta liittovaltion lait tekivät Shanghain käytännön laittomaksi, mutta siihen mennessä tarve tahattomille merimiehille oli käytännössä kadonnut. Höyrykäyttöiset alukset pienensivät useimpien alusten miehistön kokoa, ja kauppa-alusten kapteenit voisivat rekrytoida kokeneita merimiehiä ilman väkivaltaa. 1920 -luvulla Shanghain yllätyksen päivät olivat ohi.
Nykyaikaisessa mielessä shanghain joku tarkoittaa pakottamaan hänet “vapaaehtoiseksi” hankkeeseen tai tehtävään. Tahattoman palvelun elementti on avain hyvään Shanghaihin. Pomo voi antaa aikaa vievän tai halventavan projektin osastonjohtajalle, joka puolestaan voi haluta jakaa onneaan alaistensa tai työtovereidensa kanssa. Tilanne on nyt kypsynyt Shanghaille, koska halukkaiden vapaaehtoisten pyytäminen olisi turhaa ja työ on vielä tehtävä. Osastopäällikkö voi yksinkertaisesti määrätä alaisen tai kaksi lopettamaan tekemänsä työn ja ryhtymään tähän projektiin. Vaikka shanghai voidaan ilmaista kohteliaana pyyntönä, todellisuus on se, että kieltäytyminen ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.