Soluelimet eli soluorganellit ovat solun “elimiä” eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä. Näitä ovat tuman lisäksi esimerkiksi mitokondriot ja muun muassa kasvisoluilla esiintyvät viherhiukkaset sekä solulimakalvosto ja siihen liittyvät Golgin laite ja lysosomit.
Miksi solujen on tärkeää viestiä toisilleen?
Solut muuttavat toimintaansa ympäristöstä saapuvien viestien mukaisesti. Monisoluisten eliöiden solujen täytyy jatkuvasti viestiä keskenään pystyäkseen toimimaan kokonaisuutena. Kukin solu reagoi viesteihin sen mukaan, millaiseksi solu on yksilönkehityksen aikana erilaistunut.
Millä tutkitaan soluja?
Valomikroskopia on kohtalaisen helppo ja suoraviivainen tapa tarkastella soluja, ja eräs sen eduista on mahdollisuus tutkia myös eläviä soluja. Elektronimikroskopialla saadaan kuvannettua solun sisäisiä rakenteita ja soluelimiä, mutta tekniikka on huomattavan paljon vaativampi kuin valomikroskopiassa tarvittava.
Mitä Solulimassa tapahtuu?
Glukoosin hajotus, glykolyysi, tapahtuu solulimassa. Glykolyysin reaktioissa glukoosista vapautuva energia tallennetaan ATP:n muotoon. Jos solulla on happea saatavilla, energiantuotto jatkuu vielä glykolyysin jälkeen. Jos happea ei ole saatavilla, glykolyysin lopputuote poistetaan solusta.
Onko kaikissa Kasvisoluissa Viherhiukkasia?
Kasvisoluille ominaisia soluelimiä ovat: selluloosasta koostuva soluseinä Viherhiukkaset, jotka sisältävät lehtivihreää eli klorofylliä, jonka avulla tapahtuu fotosynteesi. Viherlevien solut ovat hyvin samanlaisia kuin kasvisolut ja sisältävät viherhiukkasia.
Kauanko solu elää?
Ihmisen solut elävät yleensä kuukausia tai vuosia, mutta suolen sisäpinnan solut ja jotkin valkosolut elävät vain vuorokausia. Hermo- ja lihassolut sen sijaan ovat hyvinkin pitkäikäisiä, ja aivosolut saattavat elää yli sata vuotta. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.
Milloin solut jakautuvat?
Solunjakautuminen on osa aitotumaisten solujen jakautumisprosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua. Solun jakautuminen tapahtuu yleensä heti mitoosin eli tumanjakautumisen jälkeen. Ensin solulima ja soluelimet jakaantuvat sytokineesissä kummankin uuden tuman ympärille.
Miksi solujen pitää jakautua?
Eliöiden kasvu (yksisoluisia lukuunottamatta) vaatii solujen jakautumista. Yksilönkehityksen alkuvaiheet ovatkin kiivainta jakautumisaikaa, joka tasoittuu kypsymisen ja solujen erilaistumisen myötä. Solujen jakautumista tarvitaan kuitenkin jatkuvasti, sillä soluja kuolee jatkuvasti missä tahansa eliössä.
Miten solut jakautuvat?
Solu voi jakautua solutyypistä riippuen kahdella eri tavalla, mitoosin tai meioosin avulla. Näillä jakautumistavoilla on eroja. Mitoosissa yksi solu jakautuu kahdeksi samanlaiseksi soluksi, joilla on sama määrä kromosomeja. Mitoosi soveltuu hyvin kasvun, korjaamisen ja ylläpidon tarpeisiin.
Mikä aktivoi T soluja?
T-solujen aktivoituminen T-solut erilaistuvat joko auttaja-T-soluiksi tai tappaja-T-soluiksi. Sytokiinit kiihdyttävät uusien T-solujen kasvua. Auttaja-T-solut erittävät lisää sytokiineja kutsumaan paikalle muita valkosoluja ja ohjaamaan niiden toimintaa.