26. huhtikuuta 1986 tapahtui yksi historian pahimmista ydinonnettomuuksista Ukrainan Tšernobylin reaktorissa. Neljäs reaktori räjähti 26. päivän aamuyöllä ja vapautti säteilyä ja hiukkasmateriaalia tuhoamalla 20 kilometrin säteen ja vaikuttamalla myös muuhun maailmaan. Katastrofin syy tunnistettiin helposti, ja jotkut maat pitivät sitä laitoskäyttäjien törkeänä huolimattomuutena. Räjähdyspaikalla kuoli 32 ihmistä ja paljon enemmän ihmisiä sairastui säteilyaltistuksesta.
Tšernobylin reaktorin paikka eristettiin ja reaktori peitettiin suurella betonityynyllä. 21 -luvulla kävi selväksi, että tyyny ei eristä tehokkaasti säteilyä ja että lisätoimenpiteitä on toteutettava saastuneen materiaalin lisävuodon estämiseksi. Reaktorin ympärillä oleva alue on edelleen rajoitettu ihmisille, ja alueen slängissä sitä kutsutaan “kuolleeksi vyöhykkeeksi” huolimatta siitä, että kasvi ja eläimet ovat alkaneet vallata hylättyä laitosta.
Onnettomuus johtui voimalaitoksen tavanomaisesta seisokista. Seisokin tarkoituksena oli testata laitoksen kykyä toimia pienellä teholla, vaikka muut vastaavien laitosten ja muiden reaktorien testit olivat osoittaneet, että laitoksen sammuttaminen oli vaarallista. Reaktori muuttui epävakaaksi jäähdytysveden virtauksen hidastuessa, ja koska automaattinen sammutus oli poistettu käytöstä, laitos ei voinut sammuttaa itseään. Työntekijä ymmärsi tilanteen ja yritti sammuttaa reaktorin, mutta sen sijaan tapahtui voimakas aalto, joka puhalsi reaktorin peitelevyn pois ja suihkutti radioaktiivista materiaalia ja hiukkasia laajalla säteellä.
Ytimen grafiitti syttyi tuleen ja poltti yhdeksän päivää vapauttaen suuren määrän radioaktiivisuutta ilmakehään. Tšernobylin katastrofin vaikutukset saattoivat tuntua kaikkialla maailmassa, ja monet maat raportoivat radioaktiivisuuden lisääntymisestä. Tehdasta ympäröivä alue evakuoitiin nopeasti, vaikka paikan henkilökunta, kuten palomiehet ja lääkintähenkilöstö, kärsi voimakkaasta säteilyaltistuksesta.
Tšernobylin tapahtumat olivat vakava opetus muulle maailmalle, joka ymmärsi, että huonosti ylläpidetyt ydinvoimalat voivat vaikuttaa muuhun planeettaan eikä vain alueisiin, joilla he olivat. Alueen ympärillä olevat kansalaiset kärsivät edelleen säteilyn vaikutuksista myrkytys, joka edellyttää laajaa kansanterveyden seurantaa ja hoitoa. Ydinvoimalaitoksilla otettiin käyttöön tiukempia turvallisuusmenettelyjä, joiden tarkoituksena on estää vastaavat katastrofit.