Vaikka lause ”älä ota vankeja” kuulostaa pinnalta armolliselta, se viittaa yleensä liian aggressiivisen asenteen ottamiseen tietyssä tilanteessa. Se tarkoittaa yleensä sitä, että joltain puuttuu armoa, mutta sen laaja sovellusvalikoima ei aina tarkoita armottomuutta. Lauseen todennäköinen alkuperä on taistelukomento, mikä merkitsee sitä, että vastakkaiset voimat tapetaan pikemminkin kuin säästetään ja otetaan kiinni.
“Vangitsematta jättäminen” ei olisi yleinen sotilaskomento nykyaikana. Haavoittuneiden tai antautuneiden sotilaiden tappamista pidetään kansainvälisinä sotarikoksina. Taistelu niin, ettei enää jää antautumaan tai että ihmisiä tapetaan eikä haavoitetaan, olisi kuitenkin sodankäynnin tyyli, joka ei ole teknisesti laitonta.
Samanlainen ilmaisu on brittiläinen armeijan termi “antaa neljänneksen”. Tämä voidaan myös kääntää aggressiiviseksi taistelussa. Termi “neljännes” viittaa lähinnä vankien asumisjärjestelyihin. Näin ollen neljänneksen antamatta jättämistä voidaan tulkita samalla tavalla kuin vankien ottamatta jättämistä.
Nykyaikaisessa käytössä voitaisiin nähdä “älä ota vankeja”, jota sovelletaan henkilön lähestymistapaan politiikassa tai yleisurheilussa, kirjallisten ja visuaalisten taiteiden tyyleissä tai puhekyvyissä. Se voi myös pohtia henkilön vanhemmuuskykyjä tai muita elämäntapoja. Ilmausta voitaisiin käyttää esimerkiksi kirjassa, joka sisältää erittäin graafista väkivaltaa ja joka on kirjoitettu tyyliin, joka ei säästä lukijaa yksityiskohdista. Vanhempi, joka rankaisee kaikkia lapsia yhden lapsen väärinkäytöksistä tai rankaisee lapsia pienistä rikkomuksista, saattaa omaksua “älä ota vankeja” -lähestymistavan. Poliitikkoa, joka pitää aggressiivista ja kostonhimoista puhetta vastustajaa vastaan, voidaan pitää tällaisen asenteen omaavana.
Tämä tyyli merkitsee usein sitä, että katsomme maailmaa rajoitetusti, koska ei ole ulottuvuutta, jossa armoa voidaan käsitellä. Sen sijaan on vain eteenpäin suuntautuvaa aktiivista aggressiota, jolta ei säästetä ketään. Vahinkoa tai antautumista lieventäviä olosuhteita-tai niitä vastaavia ei-sotilaallisissa olosuhteissa-ei ole tässä ajattelutavassa.
Aggressiivinen tai päättäväinen toiminta ei kuitenkaan aina ole negatiivista. Henkilö, joka tavoittelee hellittämättä päämäärää eikä vaikeuksia matkan varrella häiritse, voi olla varsin onnistunut. Opiskelija, joka torjuu terveysongelmia tai rahan puutetta ja pystyy hankkimaan tutkinnon, on saattanut tehdä sen aggressiivisesti, mutta positiivisin tuloksin. Joskus tavoitteen saavuttaminen vaatii yksipuolista keskittymistä.