“Chimerica” on termi, jota käytetään kuvaamaan Kiinan ja Yhdysvaltojen tiiviisti toisiinsa liittyvää taloutta. Tämä termi on yhdistelmä “Kiinasta” ja “Amerikasta”, ja se pelaa sanalla “kimera”, kreikkalaisen myytin sekalajihirviö. Termin loivat taloustieteilijät Moritz Schularick ja Niall Ferguson viittaamaan kahden talouden ainutlaatuiseen symbioosiin vuosina 1996-2006. Tänä aikana Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudet kietoutuivat toisiinsa ja luottivat toisiinsa niin, että Schularick ja Ferguson pitivät sitä hyödyllisenä käsitellä kahta valtiota kahtena sektorina yhdessä valtavassa taloudessa.
Chimerica -malli perustuu Kiinan luottamukseen vientiin talouden ohjaamiseksi ja Yhdysvaltojen kasvavaan budjettivajeeseen. Pitämällä oman valuuttansa keinotekoisesti heikkona muihin maailman valuuttoihin nähden Kiina lisäsi viennin arvoa. Valmistus on ollut valtava osa Kiinan taloutta, joten tämä valuutanhallinta oli tärkeä osa Kiinan valtavaa talouskasvua vuosina 1996-2006. Inflaation estämiseksi Kiina osti huomattavia osia Yhdysvaltojen veloista valtion velkasitoumuksina. Tämä vaikutti myös säästö- ja pääomankeräyspolitiikkaan, jonka tarkoituksena oli vaimentaa Kiinan taloutta tulevia taloudellisia katastrofeja vastaan.
Samaan aikaan Yhdysvallat käytti kiinalaisten tarjoamaa luottolimiittiä pitämään korot keinotekoisesti alhaisina kannustamalla Yhdysvaltain yrityksiä ja kansalaisia investoimaan pikemminkin kuin säästämään. Tämä johti myös budjettivajeen lisääntymiseen. Kiinalaisilta voitiin lainata rahaa niin alhaisilla korkoilla, että alijäämän pienentämisessä tai valtionvelan maksamisessa oli vain vähän poliittista tai lyhytaikaista taloudellista hyötyä. Kun menot kasvoivat ja säästöjä käytettiin investointeihin, varojen ja resurssien arvo nousi jyrkästi ympäri maailmaa.
Vuoden 2007 finanssikriisiä edeltävinä vuosina Chimerica oli symbioottinen suhde, joka hyödytti molempia osapuolia ja vauhditti talouskasvua monissa muissa maissa. Kiina rahoitti pääasiassa Yhdysvaltojen kuluttajamenojen lisääntymisen ilmapiiriä, mikä johti Kiinan tuonnin lisääntyvään kysyntään Yhdysvalloissa. Kiinalainen strategia ostaa Yhdysvaltain velkaa inflaation estämiseksi johti myös siihen, että Kiina rakensi suuria Yhdysvaltain dollareiden varastoja. yhdisti Kiinan kansalaisten, yritysten ja valtion virastojen säästöt suoraan Yhdysvaltain dollarin arvoon.
Vuoden 2007 subprime -asuntolainakriisin jälkeen maiden suhteet alkoivat yhä etääntyä. Schularick ja Ferguson väittivät, että Chimerican dynamiikka loi pohjan Yhdysvaltojen asuntokuplalle alentamalla keinotekoisesti korkoja ja kannustamalla lainanantajia ja lainanottajia harjoittamaan riskialtista käyttäytymistä. Kiinan valtionvelkakirjojen varastot menettivät osan vakaudestaan Yhdysvaltain dollarin heikentyessä ja julkisen talouden alijäämän kasvaessa. Taantuma aiheutti Kiinan tuonnin vaatimusten laskun, kun kulutusta Yhdysvalloissa hillittiin. Fergusonin mukaan tämä kukoistava halkeama vuonna 2007 merkitsi kimerikalaisen aikakauden loppua.