”Hampaisiin asti aseistettu” on yksi monista englanninkielisistä sanonnoista, jotka voidaan jäljittää kauas menneisyyteen. Sen sanotaan olevan peräisin 1600 -luvun merirosvokaudesta Karibianmerellä lähellä kansakuntia, kuten Jamaika, jossa se tuli yleiseen käyttöön. Tuolloin aseet olivat juuri omaksumassa tulehduskiven keksintöä, joka syntyi 1680 -luvulla, ja niiden lataaminen uudelleen kesti kauan ampumisen jälkeen. Merirosvot kantoivat siksi useita ladattuja aseita, kun he hyökkäsivät laivoihin, yksi kummassakin kädessä ja veitsi tarttui hampaisiin. Tästä syystä ilmaus ”hampaisiin asti aseistettu” alkoi ja tarkoitti henkilöä, joka oli tehokkaasti varustettu ja valmis toimintaan.
Idiomaattisten ilmaisujen nykyaikaisella merkityksellä on taipumus säilyttää elementit alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta niillä on muutettu merkitys sopimaan nykyisiin tapahtumiin ja elämäntapoihin. Tämä erityinen lause on saanut laajemman käytön, ja se voi tarkoittaa henkilöä, joka on valmis kaikkiin mahdollisiin olosuhteisiin, joita hän voi kohdata matkoillaan tai epätavallisten olosuhteiden edessä. Esimerkkejä ovat lääkkeiden ottaminen mahdollisista sairauksista tai taloudelliset resurssit mahdollisista takaiskuista.
Useilla muilla suosittuilla sanonnoilla on merkityksiä, jotka liittyvät “hampaisiin aseistettuihin” nykykulttuureissa. Yksi amerikkalaisen baseballin urheilulajista ilmaistaan henkilönä, joka ”kattaa kaikki tukikohtansa”. Myös suosittu amerikkalaisten partiolaisten järjestöjen motto ”Ole aina valmis” tai ”Ole valmis” on samanlainen, ja se kuuluu partiolaisten perustajalle Robert Baden-Powellille, joka käytti sukunimen alkukirjaimia lause.
Ensimmäinen tallennettu todiste “hampaisiin aseistetun” periaatteesta on Alankomaiden sananlaskuissa, Pieter Bruegelin öljyvärimaalauksessa, joka valmistui vuonna 1559. Bruegel oli tuon ajan flaamilainen taidemaalari, joka asusti tämän teoksen, kuten monet muutkin hänen, kirjaimellisilla versioilla päivän idiomaalisista ilmaisuista. Tämän ilmauksen kuva esittää miespuolista metallipanssaria, jolla on veitsi hampaissaan. Hahmo oli maalattu maalauksen vasempaan alakulmaan ja oli yksi teoksen kymmenistä hahmoista, jotka tulkitsivat ajanjakson sananlaskuja. Vaikka monet Bruegelin liioiteltuja ilmaisuja ovat sittemmin poistuneet nykyisen länsimaisen kulttuurin käytöstä, itse maalaus on säilytetty asiantuntevasti ja esillä Staatliche -museossa tai valtion museoiden ryhmässä Berliinissä, Saksassa.