”Sinä niität sitä, mitä kylvät” tarkoittaa, että kaikella, mitä ihmiset tekevät tai sanovat, on vaikutusta ja että ponnistelu, jonka henkilö tekee johonkin, palkitaan asianmukaisesti tässä tai seuraavassa elämässä. Ihmiset käyttävät tätä ilmausta muistutuksena olla ystävällisiä ja työskennellä kovasti. Vaikka lause voi juurtua varhaiskristinuskoon, se esiintyy jossain muodossa muissa uskonnoissa ja sitä voidaan soveltaa myös muihin kuin uskonnollisiin tilanteisiin. Nähdessään pahojen ihmisten menestyvän toisinaan ihmiset, jotka noudattavat tätä yleistä oppia, aiheuttavat emotionaalisia, sosiaalisia tai hengellisiä kriisejä, joten yhteiskunnat yleensä yrittävät antaa jonkinlaisen selityksen sille, miksi hyvät ihmiset eivät aina menesty.
Pääperiaate
Yleinen ajatus ”niität mitä kylvät” on, että teoilla on seurauksia. Ihmisen käyttäytymisen vaikutukset eivät välttämättä näy heti, esimerkiksi silloin, kun viljelijän on odotettava jonkin aikaa sadon kypsyminen. Silti ne näkyvät lopulta.
Sovellus ja tarkoitus
Ihmiset käyttävät yleensä leikkauskäsitettä keinona ohjata yleistä elämää ja työtä. Tarkoituksena on kannustaa positiiviseen käyttäytymiseen ja estää negatiivista toimintaa tai saada tietty tulos. Tällä tavalla se toimii keinona siirtää henkilö kohti ajatuksia ja tekoja, jotka kulttuurisesti hyväksytään rakentaviksi, eettisiksi ja moraalisiksi.
Origins
Ajatus ”niität mitä kylvät” on muinainen ja siksi sen alkuperää on vaikea jäljittää, mutta yksi mahdollinen lähtökohta on varhaiskristittyjen keskuudessa. Lause esiintyy “mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” Uuden testamentin King James -versiossa. Lainaus löytyy erityisesti Galatalaiskirjeen 6: 7-9 -kirjasta, joka koostuu Paavalin, Kristuksen opetuslapsen, kirjoittamista kirjeistä. Galatia oli alue, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Paavalin kirjeet osoittivat Galataian kristillisille yhteisöille neuvoja siitä, kuinka elää Jumalan puolesta.
Kun otetaan huomioon Paavalin kirjeet, yksi selitys sille, miksi hän sanoi tämän lauseen galatalaisille, oli se, että hän halusi heidän ”kylvävän” ystävällisyyttä ja hyvyyttä. Hän halusi opettaa heille, että Jumala palkitsee heidät siitä, että he ovat tehneet oikein, ja rankaisee heitä synneistä, elleivät heidän kuolevaisessa elämässään, heidän iankaikkisessa elämässään. Hän korostaa tätä kohtaa edeltämällä lausuman sanomalla ”Jumalaa ei pilkata”, mikä tarkoittaa, että vaikka pahuutta on olemassa maan päällä, kukaan ei voi lopulta piiloutua Jumalalta, joka jakaa lopulta vanhurskaan ja voittoisan tuomion.
Yksi syy, miksi Paavali käytti kirjeissään viljelymetaforiaa, oli se, että tuolloin suurin osa yhteiskunnista oli voimakkaasti riippuvaisia maataloudesta. Suurin osa yhteisön jäsenistä tunsi maatalouden perusprosessit ja aikataulut, ja he olivat oppineet kokemuksesta, mitä odottaa tietyiltä maataloustoimilta. Metaforinen kommunikointi helpotti galatalaisten ymmärrystä ja hyväksymistä Paavalin sanomasta, aivan kuten tarinat olivat helpottaneet Paavalin ja muiden opetuslasten ymmärtää ja hyväksyä Jeesuksen sanomat. Nykyään, vaikka monet yhteiskunnat ovat teollistuneempia, suurin osa ihmisistä ymmärtää edelleen maatalousperiaatteet ja voi soveltaa käsitettä aivan kuten varhaiset ryhmät.
Läsnäolo ei-kristillisillä alueilla
Ajatus käyttäytymisestä, jolla on vaikutuksia, ei ole ainutlaatuinen kristinuskossa. Esimerkiksi hindulaisuudessa karma liittyy luontaisesti käsitteeseen saada takaisin se, mitä esitetään. Reinkarnaatio antaa ihmisille mahdollisuuden jatkaa henkisen elämänsä parantamista, ja kaikilla tämän elämän toimilla voi olla vaikutuksia seuraavaan. Aiheeseen liittyvä lainaus löytyy Kenneth Branaghin elokuvasta Dead Again, jossa hahmo viittaa reinkarnaatioon karmaisena luottosuunnitelmana: “Osta nyt, maksa ikuisesti.”
Se, että käsite toimii niin monessa eri kontekstissa, tarkoittaa sitä, että sitä sovelletaan myös tilanteissa, joissa ei ole lainkaan uskonnollisia merkityksiä. Esimerkiksi työntekijä saattaa työskennellä ahkerasti työssään, koska hän uskoo, että hänen esimiehensä palkitsee hänen työnsä kiitoksella, palkankorotuksella tai muulla edulla. Samoin geenitieteilijä voi nähdä, että tietty DNA -kuvio tuottaa ennustettavia piirteitä, kuten silmien väriä, mikä saa hänet järjestämään geenisekvenssit yhteen erillisessä järjestyksessä halutun geneettisen tuloksen saamiseksi.
Henkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen konflikti
Jotkut ihmiset näyttävät kylvävän ristiriitoja, epärehellisyyttä tai muita kadehdittavia asioita eivätkä koskaan maksa siitä. Toiset, jotka näkevät tämän, voivat kokea hengellisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia kriisejä ja ihmetellä, miten huonot ihmiset hyötyvät, kun taas hyvät kärsivät. Jos näihin kriiseihin ei puututa, ne voivat saada ihmisen lopettamaan ponnistelunsa tai lopettamaan hyvän käyttäytymisen. Yhteiskunnat yrittävät siksi antaa vastauksia siihen, miksi pahat ihmiset voivat menestyä.
Vastaus, jonka ihmiset yleensä antavat ratkaistakseen nämä kriisit, on, että elämä ei yksinkertaisesti ole reilua. Tämä liittyy usein käsitykseen, että mikään ei ole täydellistä. Toinen uskonnollisesti perustuva vastaus on, että Jumala (tai jokin muu korkeampi voima) odottaa rangaistakseen pahoja ihmisiä omana aikanaan ja että Jumala voi käyttää jopa negatiivisia asioita kunniakseen. Ne, jotka keskittyvät tähän vastaukseen, lainaavat usein raamatullisia jakeita, kuten Roomalaiskirjeen 8:28, jossa sanotaan: “Ja me tiedämme, että kaikki toimii yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa, niille, jotka on kutsuttu hänen tarkoituksensa mukaan.”
The Butterfly Effect
Jotkut ihmiset painostavat ajatusta “niität mitä kylvät” askeleen pidemmälle korostaen “perhonen vaikutusta”. Tämä termi viittaa siihen tosiasiaan, että yksinkertainen siipiään liikuttavan perhonen teko voi vaikuttaa valtavasti maailmaan toimimalla katalysaattorina muille muutoksille tai tapahtumille. Tämän linssin alla ihmisten tulisi olla erityisen varovaisia sanomistaan ja tekemisistään, koska ei ole aina selvää, kuinka suuria heidän puheensa tai käyttäytymisensä seuraukset ovat.