Olla “vierelläsi” on idiomaattinen ilmaus, joka osoittaa äärimmäisiä tunteita, yleensä negatiivisia, kuten turhautumista, vihaa tai surua. Kuten kaikkia idiomaattisia ilmaisuja, sitä ei ole tarkoitettu kirjaimelliseksi. Sen sijaan se on metafora, joka perustuu asiayhteyteen ja siihen, että kaikki osapuolet ymmärtävät sen vaikutuksen saadakseen merkityksen.
“Itsesi vieressä” juuret juurtuvat Raamattuun. Apostolien tekojen 26: 24: ssä, vuoden 1611 kuningas Jaakon Raamatun käännöksessä lukee: ”Paavali, sinä olet vierelläsi; paljon oppimista tekee sinut hulluksi. ” Jae kuvaa apostoli Paavalin kuulemista Juudean roomalaisen virkamiehen Porcius Festuksen edessä, ja Festus kommentoi Paavalin vihan osoittamista.
Oivallus lauseen merkityksestä käy ilmi, kun luetaan kohdan nykyaikainen käännös. Vuonna 1984 valmistuneessa New International Version of the Bible -kirjassa, jonka tarkoituksena oli helpottaa sanamuotojen ymmärtämistä 20 -luvun yleisölle, samassa jakeessa lukee: “Olet poissa mielestäsi, Paavali!” Festus huusi. “Suuri oppimisesi saa sinut hulluksi.” “Moderni käännös auttaa viestimään tunteiden vakavuudesta” vierelläsi “. Paavalin tapauksessa tämä viha on ajanut hänet hulluuteen.
Tämä lause voi olla erittäin hämmentävä muille kuin äidinkielenään puhuville englannille. Kirjaimellisesti ottaen se näyttäisi tarkoittavan mahdotonta tilannetta, jossa kaksoiskappale seisoo alkuperäisen vieressä. Tämä ei ole lauseen tarkoitus, vaikka se on täysin tarkka jäsennys sen sanoista.
Pikemminkin, kun henkilö huomauttaa, että toinen näyttää olevan vierellään vihaisena, hän tarkoittaa, että hän tuntee voimakasta vihaa ja on todellakin mahdollisimman vihainen. Sama vaikutus koskee mitä tahansa muokkaajaa, olipa kyse surusta, onnellisuudesta tai mistä tahansa muusta tunteesta. Itsesi vieressä oleminen tarkoittaa, että olet tunteiden äärimmäisellä ylärajalla.
Englanti toisena kielenä (ESL) -kursseilla vietetään rutiininomaisesti vähintään yksi oppitunti tai kaksi keskittymällä sellaisiin sanontoihin kuin itsesi. Koska kirjaimelliset käännökset ovat hyödyttömiä, jokaiselle lauseelle on tehtävä selitykset. Paikallinen kansan kieli on tyypillisesti yksi viimeisistä kielistä, jonka äidinkielenään puhuva oppi, ja sujuvuus määritellään usein kielen kieliopin ja sanaston hallinnan lisäksi idiomaattisten ilmaisujen ymmärtämiseksi.