Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Kun näitä ravinteita on runsaasti, kasvillisuus kukoistaa niin maalla kuin vedessäkin. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä valuvan veden mukana. Joet tuovat ravinteita kauempaakin.
Mitä seuraa rehevöitymisestä?
Rehevöityminen johtaa veden samenemiseen, vesikasvien ja levien lisääntymiseen, happikatoon sekä kalastossa ja eliöstössä tapahtuviin muutoksiin. Myrkylliset sinilevälautat ovat kenties näkyvin merkki rehevöitymisestä. Rehevöitymistä aiheuttaa ihmisen toiminta rannikolla ja sisämaassa.
Mitä tarkoittaa meren rehevöityminen?
Rehevöityminen – Itämeren suurin uhka. Itämeren rehevöityminen on suuri ongelma, joka johtaa vesien samenemiseen, haitallisten sinilevien lisääntymiseen ja merenpohjan happikatoon. Rehevöityminen johtuu ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, liiallisesta kertymisestä mereen.
Miten rehevöityminen vaikuttaa?
Vesistöihin kulkeutuvat ravinteet, erityisesti typpi ja fosfori, lisäävät vesi- ja rantakasvillisuuden kasvua. Ravinteita tulee maa- ja metsätaloudesta, asutuksesta ja teollisuudesta. Rehevöitymisen seurauksia ovat umpeenkasvu, kasvi- ja eläinlajiston muuttuminen, happikato talvella ja sinileväongelmat.
Miten rehevöityminen ilmenee?
Rehevöitymisen tunnistaa muun muassa siitä, että levät ja vesikasvit runsastuvat ja vesi samenee. Kalaverkot ja rantakivet limoittuvat ja kalaston rakenne muuttuu särkikalavaltaisemmaksi. Lisääntyneen levä- ja kasvimassan kiihdyttämä hajotustoiminta kuluttaa vedestä happea.
Miten rehevöitymistä voi estää?
Rehevöitymistä voitaisiin ehkäistä vähentämällä jätevesien typpipitoisuutta, vaihtamalla parempia typenpoistojärjestelmiä jätevedenpuhdistamoille, tai vähentämällä lihan syöntiä ja tuotantoa. Liha on suurin lähde jäteveden typpipitoisuudelle.
Miten Itämeri rehevöityy?
Itämeren rehevöityminen johtuu siitä, että mereen on vuosikymmenien ajan päässyt liikaa ravinteita, eritysesti fosforia ja typpeä. Niitä tulee ennen kaikkea maa- ja metsätaloudesta, mutta myös esimerkiksi teollisuuden ja kotien jätevesistä sekä liikenteestä.
Mikä rehevöittää vesiä?
Suomen sisävesiin ja rannikkovesiin kulkeutuu edelleen liikaa rehevöittäviä ravinteita: typpeä ja fosforia. Osa ravinnevalumista on luontaista perua, mutta suurempi osa – fosforista noin kolme neljäsosaa ja typestä vajaa kaksi kolmannesta – on ihmisen aiheuttamaa. Kuormituksen jatkuminen näkyy vesien tilassa.
Miten Rehevöitynyttä järveä voidaan hoitaa?
Eniten käytettyjä järvessä tehtäviä toimenpiteitä ovat ravintoketjukunnostus (hoitokalastus) ja hapetus sekä vesikasvien poisto, rantojen ruoppaus ja vedenpinnan nosto. Kunnostus on usein vesilain ja ympäristönsuojelulain perusteella luvanvaraista toimintaa.
Miksi Itämeri on niin likainen?
Itämerta vaivaavat rehevöityminen, eräät haitalliset aineet ja merialueiden kasvava käyttö. Osalla Suomen merialueista näkyy merkkejä paranemisesta. Tiheän asutuksen ympäröimä Itämeri on herkkä muutoksille. Meren ongelmat ulottuvat koko merialueelle, myös Suomen vesille.