Laillisesti salassapito tarkoittaa salaamista, joka pitäisi paljastaa. Se voi olla monessa eri muodossa, joista joillakin on oikeudellisia seurauksia. Piilottamisesta voidaan nostaa syytteeseen, jos voidaan osoittaa, että toiminta aiheutti vahinkoa, koska yksi osapuoli ei toiminut kaikkien tosiseikkojen kanssa. On mahdollista ryhtyä salaamiseen vahingossa, kun ei ymmärrä, että tosiasia olisi pitänyt paljastaa, mutta tätä käsitellään toisinaan tahallisena salaamisena lain silmissä.
Sopimuslainsäädännössä tietojen piilottaminen voi mitätöidä sopimuksen, riippuen piilotettujen tietojen luonteesta. Pääsääntö on, että ihmisten on paljastettava tiedot, jotka voivat olla sopimuksen kannalta merkityksellisiä sopimuksen kirjoittamishetkellä. Esimerkiksi henkilövakuutusta hakevan on paljastettava ajohistoria vakuutuksenantajalle. Jos tosiasiat olisivat saaneet yhden osapuolen toimimaan toisin, jos ne olisivat olleet tiedossa, tämä katsotaan salassapidettäväksi, esimerkiksi jos joku ei ole paljastanut onnettomuussarjaa autovakuutusyhtiölle.
Ihmiset voivat myös käyttää tätä termiä viittaamaan varkauden muotoon. Jos joku kätkee tavaransa vartalolle ollessaan kaupassa, voi olla perusteltua uskoa, että henkilö aikoi varastaa. Vaikka tavaraa ei olisi viety kaupasta, salausta voidaan käyttää todisteena siitä, että henkilö ei aikonut maksaa. Tällaisissa tilanteissa ihmisiä voidaan syyttää varkauksista.
Sekä aktiivinen että passiivinen salailu näkyy. Aktiivisen salaamisen tapauksessa ryhdytään aktiivisiin toimiin sen varmistamiseksi, että tosiasioita ei paljasteta. Esimerkiksi kiinteistönvälittäjä voisi poistaa paljastussivun kiinteistöä koskevasta tietopaketista, jotta mahdollinen ostaja ei näkisi kyseisellä sivulla olevia tietoja. Passiivisessa piilossa joku ei puhu, kun se olisi järkevää. Jos lainata kiinteistöesimerkkiä uudelleen, jos kiinteistönvälittäjä tietää kiinteistön puutteesta eikä paljasta sitä, tämä voi olla peruste kanteelle.
Tähän liittyvä käsite on piilotettu ase. Lain mukaan monilla maailman alueilla aseiden kantajien on tehtävä se avoimesti, ja lisälakeja sovelletaan yleensä sellaisiin aseisiin, joita voidaan kuljettaa. On kuitenkin erityisiä olosuhteita, joissa ihmiset voivat hakea piilotettua aselupaa, jos he voivat osoittaa, että piilottaminen on tarpeen turvallisuuden vuoksi. Lupa koskee tiettyä asetta ja se voidaan peruuttaa, jos uskotaan, että se ei ole enää tarpeen tai sitä käytetään väärin.