Englannin kielen muodostavat monet ilmaukset, joita käytetään ilmaisemaan tunteita tai näkemyksiä ainutlaatuisella tavalla. Termi “silmäsi omena” on yksi tällainen lause, ja sitä käytetään tunnistamaan jotain tai henkilöä, joka on erittäin arvokas puhujalle tai kirjoittajalle. Sen lisäksi, että sitä käytetään metaforana, sillä on myös kirjaimellinen merkitys. Se voi viitata yksilön silmän tai oppilaan keskellä olevaan aukkoon.
Tämän laajalti käytetyn kielenkäytön juuret ovat vanhassa englannissa, joka on englannin varhainen muoto, jota käytettiin Englannin osissa satoja vuosia aina 12 -luvulle asti. Vanhaa englantia käytti pääasiassa anglosaksinen väestö. Tällä kielellä oli monia vaikutteita, mutta sitä pidetään länsisaksalaisena murreena, jossa on sanoja useilta eri kieliltä.
“Silmäsi omena” viittaa johonkin, jota pidetään rakkaana. Konnotaatio koskee jotakuta kallisarvoista, koska termi oli varhaisimmassa muodossaan hyvin kirjaimellinen. Se viittasi oppilaaseen, ja koska näköä pidettiin arvokkaana, lauseella oli idiomin ansioita. Termi pääsi joihinkin varhaisimpiin kirjallisiin kirjoituksiin kuningas Alfred Suuren kaltaisilta yhdeksännen vuosisadan lopulla, vaikka on epäselvää, kuka lause on. Myös William Shakespeare sisällytti tämän ilmauksen käytön teoksiinsa 16 -luvulla.
Termi “silmäsi omena” on myös raamatullinen kohta, joka löytyy Vanhasta testamentista. Psalmikirjan luvun 17 jakeessa kahdeksan New International Versionissa (NIV) Raamattu sanoo: ”Pidä minut silmäsi omenana. Piilota minut siipiesi varjoon. ” Tämä raamatunkohta pyytää Herraa muistamaan lapsensa. Raamattu viittaa siihen, että pyhien kirjoitusten kirjoittaja Daavid on kallis ja kallis Jumalalle.
Muita raamatullisia käyttöjä termillä ”silmäsi omena” löytyy 32. Mooseksen kirjan luvusta 10, jakeesta XNUMX, jossa lukee: ”Hän löysi hänet erämaasta ja erämaasta, ulvovasta erämaasta; Hän ympäröi hänet, opetti häntä ja piti häntä silmänsä omenana. ” Tämän jakeen on kirjoittanut Mooses ja se viittaa Jumalan rakkauteen kansaansa kohtaan. Lisäksi Sakarjan kirjan toisessa luvussa, jakeessa kahdeksan, kirjoittaja sanoo: “Sillä se, joka koskettaa sinua, koskettaa silmän omenaa.”