Suovehka eli vehka (Calla palustris) on kosteiden paikkojen kasvi, joka on myös sukunsa ainoa laji. Viherkasviharrastajat kutsuvat joskus monia muitakin vehkakasvien heimon jäseniä vehkoiksi, joten tätä lajia on syytä kutsua suovehkaksi.
Miksi vehka Kellastuu?
Varsinkin talvella ilman lisävaloa useat vehkat ovat herkkiä liikakastelulle. Yleensä kasvi tokenee paremmin hetkellisestä kuivuudesta kuin liiasta märkyydestä. Liikakasteltu vehka kellastuttaa alimpia lehtiään tai lehtiin voi ilmaantua keltaisia ruskeareunaisia laikkuja.
Miten hoitaa Viirivehkaa?
Normaali huonelämpö on sille sopiva ympäri vuoden. Kastele viirivehkaa kerralla runsaasti ja anna mullan hieman kuivahtaa ennen seuraavaa kastelukertaa. Huomioi juurten kasvu – vältä liian märkää multaa ja kylmää ikkunaa. Sumuttelu ja muu ilmankosteuden nostaminen kannattaa.
Miten eroon Härmästä?
Ruiskuta lehdet heti härmäoireiden ilmaannuttua bentsoehappoa sisältävällä, sokerittomalla pihlajanmarja-, karpalo- tai puolukkamehulla (1 osa mehua, 1 osa vettä). Vaihtoehtoisesti ruiskuta kasvit ruokasoodaliuoksella. Sekoita 2 tl soodaa ja 2 tl mäntysuopaliuosta litraan vettä. Uusi ruiskutus 7–10 päivän välein.
Miksi multaan tulee valkoista?
Vastaus: Kukkamullan pinnalle muodostuva valkea aines on useimmiten kasteluveden ja lannoittamisen seurauksena multaan kerääntynyttä kalkkia ja/tai suoloja. Mikäli ”muruja” on huomattavan paljon, on sekä mullanvaihto että istutusruukun pesu paikallaan.
Miksi viirivehka Nuupahtaa?
Mullan liiallisen kuivumisen huomaa helposti siitä, että viirivehkan lehdet alkavat nuokahtaa. Kasvia on myös hyvä muistaa suihkutella säännöllisesti, sillä se pitää kosteasta ilmasta.
Voiko Viirivehkaa kastella liikaa?
Sitä kastellaan kerralla runsaasti. Kastelukertojen välissä pintamulta saa kuivahtaa hiukan, mutta se ei saa kuivua kokonaan. Sopiva kastelukertojen tiheys on noin viikon välein. Liikakastelua kannattaa kuitenkin välttää, sillä se voi vahingoittaa juuristoa.
Mikä kukka ei tarvitse valoa?
palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) laikuvehkat (Aglaonema) tuonenkielot (Aspidistra) viirivehkat (Spathiphyllum) anopinkieli (Sansivieria) rönsyliljat (Chlorophytum) köynnösvehka (Philodendron) traakkipuu (Dracaena)
Onko viirivehka myrkyllinen?
Viirivehka on lievästi myrkyllinen, joten huolehdi, että lapset ja lemmikit eivät pääse lehtiin käsiksi. Kasvin koskettaminen saattaa aiheuttaa oireita iholle ja sen osien syöminen voi aiheuttaa myrkytysoireita. Myrkyllisyydellä on myös hyvät puolensa, sen ansiosta kasvi on vastutuskykyinen monille tuhohyönteisille.
Mistä Härmä tulee?
Mistä härmä tulee? Härmän aiheuttavat härmäsienet, jotka tarvitsevat elääkseen elävää solukkoa. Sienet itävät kosteassa mutta leviävät kuivassa kasvustossa lämpimällä säällä. Siksi vaihtelevat säät edistävät kasvitaudin esiintymistä.