Väärennösanalyysissä asiantuntija tutkii kyseenalaisen asiakirjan tai taideteoksen todentaakseen, onko se aito, ja antaa mahdollisimman paljon tietoa, joka tukee asianomaisen kohteen aitoutta koskevaa päätöstä. Oikeudenkäynnit voivat sisältää väärentämisanalyysin, jolla tuetaan tai hylätään oikeudessa esitetyt vaatimukset, ja tätä prosessia käyttävät myös taidegalleriat ja huutokauppakamarit todentamaan asiat ennen niiden tarjoamista myyntiin. Asiantuntijan palvelut voivat olla varsin kalliita varsinkin silloin, kun asiantuntija -alue on erittäin arka.
Ensimmäinen askel väärennösanalyysissä on kyseenalaistetun esineen minuuttitutkimus. Tarkastaja voi pyytää, ettei tietoja anneta, jotta objektiivinen päätös voidaan tehdä näkemämme perusteella, ja muissa tapauksissa henkilö voi pyytää tietoja olosuhteista, joissa esine löydettiin. Prosessi voi sisältää esimerkiksi maalien, musteiden, paperien ja niin edelleen kemiallisen analyysin, fyysisen tarkastuksen ja arvioinnin lisäksi kuvantamistekniikoilla, kuten röntgenkuvalla.
Analyytikko tarvitsee myös vertailumateriaaleja. Kyseenalaisen asiakirjan tapauksessa vertailuperusteena voidaan käyttää vahvistettuja asiakirjoja, joiden alkuperä on tunnettu. Taiteen väärentämiseen liittyvissä kysymyksissä voi olla arvokasta saada saman taiteilijan muita töitä sekä saman ajan eri taiteilijoiden teoksia käytettyjen materiaalien vertaamiseksi. Vertailumateriaali voi olla hyödyllistä joissakin tapauksissa kategorian julistamisessa väärennökseksi, esimerkiksi silloin, kun kahden asiakirjan käsiala selvästi täsmää.
Väärennösanalyysi sisältää myös tarkasteltavan kohteen kontekstin huomioon ottamisen. Esimerkiksi kuulakärkikynällä valmistettu asiakirja, jonka väitetään olevan vuodelta 1820, herättää luonnollisesti epäilyksiä. Samoin, jos asiakirjan oletettavasti on tuottanut joku, jolla on rajallinen koulutus, ja siinä on virheetön oikeinkirjoitus ja kielioppi sekä monimutkainen lauserakenne. Ihmiset voivat etsiä kulttuurisia ja historiallisia merkkejä nähdäkseen, onko jokin asia pätevä; maalaus, joka kuvaa jotain, jota joku ei olisi voinut nähdä tietyssä historian vaiheessa, voitaisiin esimerkiksi julistaa väärennökseksi tai asiantuntija voisi todeta, että sitä on muutettu jossain vaiheessa historiaa.
Perusteellisen väärentämisanalyysin jälkeen asiantuntija laatii yksityiskohtaisen raportin, jossa on yhteenveto tuloksista ja niiden seurauksista. On tavallista nähdä painotettu vastaus kategorian sijasta; esimerkiksi joku sanoo, että asiakirja “todennäköisimmin” vaikuttaa aitolta, eikä vain väitä, että se näyttää aitolta. Tämä on suunniteltu antamaan jonkin verran tilaa virheille tulevissa löydöissä, jotka saattavat valaista eri tavalla kohteen alkuperää.