Vakuutuksenantaja työskentelee vakuutusyhtiön palveluksessa päättäessään laajentaa vakuutuksen hakijaan tai hakijaryhmään. Vakuutuksenantaja asettaa myös vakuutuskorot tai päättää, kuinka paljon hakijalta veloitetaan vakuutuksesta. Tehdessään näitä määritelmiä vakuutuksenottajat luottavat riskienhallinnan arviointeihin ja tilastotietojen tutkimuksiin.
Vakuutukseen liittyy riskin siirto. Esimerkiksi jos henkilö ostaa autovakuutuksen, hän siirtää riskin joutua auto -onnettomuuteen vakuutuksenantajalle. Vakuutusyhtiön on sitten maksettava taloudelliset vahingot, jos auto -onnettomuus tapahtuu.
Jotta vakuutusyhtiöt olisivat kannattavia, niiden on määritettävä, kuinka todennäköistä on, että hakija aiheuttaa onnettomuuden. Näin he voivat veloittaa asianmukaisen hinnan riskin siirtämisestä. Vakuutuksenantaja auttaa yritystä tekemään tämän päätöksen.
Kun ehdokas hakee vakuutusta, hän antaa henkilötietoja ja tietoja itsestään. Vakuutuksenantaja tarkastelee näitä tietoja ja vertaa niitä samankaltaisia henkilöitä koskeviin tilastoihin. Vakuutuksenottaja päättää sitten, aiheuttaako tämä henkilö niin todennäköisesti onnettomuuden, että ei olisi kannattavaa vakuuttaa henkilö riippumatta siitä, kuinka paljon hän maksoi. Jos vakuutuksenantaja päättää myöntää vakuutuksen, hän päättää myös, kuinka paljon kyseinen henkilö maksaa, jotta yhtiö ei menetä rahaa.
Vakuutuksenottajan on ymmärrettävä, miten tilastollinen analyysi tehdään. Hänen on kyettävä käyttämään käytettävissä olevia numeroita ja tietoja ennustaakseen riskin tietyn henkilön tai yksilöryhmän vakuuttamisesta. Tiedot voivat olla yhdistelmä tietoja olemassa olevista vakuutuksenottajista ja olemassa olevista korvausvaatimuksista. Usein vakuutusyhtiöillä on valtavat tietopankit, joissa on tuhansia tilastoja kaikenlaisista vakuutettuja koskevista yksityiskohdista, heidän iästään siihen, mitä he ajavat. Vakuutettujen asiakkaiden joukkoa koskevia väestötilastoja verrataan sitten eri tekijöiden perusteella määrittämään, ketkä henkilöt todennäköisimmin aiheuttavat onnettomuuksia.
Vakuutuksenantaja voi määrittää kaikkien vakuutusten hinnan tietyntyyppiselle henkilölle. Vaihtoehtoisesti vakuutuksenottaja voi tarkastella yhtä hakemusta ja asettaa hinnan vain kyseiselle henkilölle. Vakuutuksenantajilla, jotka asettavat yleiset vakuutushinnat kaikille samankaltaisten vakuutettujen ryhmille, on yleensä enemmän vastuuta.
Vakuutuksenantaja voi työskennellä yhdessä useista vakuutusyhtiöistä. Hän voi työskennellä esimerkiksi henkivakuutusyhtiössä, kodin vakuutusyhtiössä tai autovakuutusyhtiössä. Vakuutuksenottajan tarkastamien tietojen luonne vaihtelee hinnoitteluvakuutuksen tyypin mukaan.