Valtion tarkastaja arvioi, käytettiinkö julkisia varoja rahastoihin liittyvän toimeksiannon mukaisesti. Tehtävä on tyypillisesti jaettu sisäisiin ja ulkoisiin tarkastajiin. Sisäiset hallituksen tarkastajat tarkistavat valtion virastojen kirjanpidon varmistaakseen, että ne noudattavat taloudellisia standardeja. Ulkoiset valtion tilintarkastajat tarkistavat valtiosta riippumattomien kolmansien osapuolten valtion varojen vastaanottajien toiminnan varmistaakseen, että varat on käytetty julkisten varojen jakamista koskevien sopimusten mukaisesti.
Tilintarkastus on prosessi, jossa talousasiantuntija, joka on tyypillisesti koulutettu kirjanpitomenetelmiin, tarkastelee ja arvioi yhteisön taloudellisia tietoja, varojen käyttöä ja varainhoidon valvontaa. Yksityisellä sektorilla tilintarkastus on mekanismi, jolla varmistetaan, että yritykset toimivat sijoittajiensa parhaaksi eivätkä sisäpiiriläisten taloudelliseksi hyödyksi. Samoin tilintarkastuksella on samanlainen tehtävä julkisella sektorilla, sillä varauksella, että tarkastuksen paljastamat poikkeamat voivat johtaa rikosoikeudellisiin ja siviilioikeudellisiin seurauksiin.
Julkiset tarkastukset koskevat julkisten varojen käyttöä, joilla on korkeampi vastuuvelvollisuus. Julkiset varat jaetaan tyypillisesti valtion virastoille omaan käyttöönsä tai jaettavaksi kolmansille osapuolille maan lainsäädäntöelimen luvalla. Varojen hyväksyminen on yleensä sidottu kokonaisuuteen asioita, joita voidaan ja ei voida tehdä rahoilla, jotka on kuvattu erityisessä valtuutuksessa ja kaikissa yleisissä julkisen talouden politiikoissa, jotka koskevat jakamista. Esimerkiksi erityisrahastojen valtuutus voi kohdentaa rahaa veteraanien hallitukselle pienyritysten kehittämisen edistämiseksi, mutta julkisyhteisöjen politiikka saattaa kieltää julkisen rahan menemisen kenellekään myyjälle, joka syrjii sen vuokrauskäytäntöjä. Valtion tarkastajan olisi tarkistettava paitsi, että varat käytettiin rahastovaltuutuksessa määritellyllä tavalla, myös sen, että käyttö oli julkisyhteisöjen politiikan mukaista.
Sisäiset valtion tilintarkastajat on yleensä määrätty tarkastamaan virasto tai tietty määrä varoja useille virastoille yhden lainsäädäntövallan nojalla. He menevät virastoon ja suorittavat tarkistuslistan tehtävistä, joihin kuuluu rahoitusmenojen tarkistaminen ja rahoituspöytäkirjojen noudattamisen määrittäminen. Sisäinen hallituksen tarkastaja käyttää suurimman osan ajastaan viraston kirjanpidon tarkistamiseen todetakseen, ettei julkisia varoja ole käytetty luvattomasti.
Ulkoiset valtion tilintarkastajat tarkastavat tyypillisesti valtion rahoja vastaanottavien toimittajien, avustuksensaajien ja urakoitsijoiden toimintaa ja taloudellisia tietoja. Tärkeä ero sisäisten ja ulkoisten tarkastajien välillä hallituksen yhteydessä on se, että ulkoisen tarkastajan on yleensä myös arvioitava, onko valtio saamassa rahoilleen vastinetta. Esimerkiksi ulkopuolisen valtion tilintarkastajan, joka on määrätty tarkastelemaan valtion terveydenhuollon korvausohjelmaa, on paitsi selvitettävä, ovatko talousasiat kunnossa, vaan hänen on myös tarkasteltava tapaa, jolla lääketieteellistä hoitoa tarjotaan varmistaakseen, ettei hallitusta petetä.