Termi vapaa maailma sai alkunsa kylmästä sodasta, jolloin sitä käytettiin erottamaan toisistaan demokratiat, erityisesti Yhdysvallat ja Länsi -Euroopan maat, ja kommunistinen Neuvostoliitto ja sen liittolaiset. Kun Yhdysvallat johti sotaa kommunismia vastaan, Yhdysvaltain presidentti tuli tunnetuksi ”vapaan maailman johtajana”. Tätä termiä käytetään usein nykyään Yhdysvaltojen hegemonian ja itse puheenjohtajuuden vuoksi. Presidenttinä johtaja voi aloittaa sodan, kumota lainsäädännön ja rakentaa diplomaattisia suhteita maiden välillä.
Suuri osa termistä, joka luontaisesti ymmärretään, pyörii presidentin roolin armeijan ylipäällikkönä. Yhdysvaltain armeijalla on tällä hetkellä yli 1.4 miljoonaa henkilöä aktiivisessa palveluksessa. Yhdysvaltain tukikohtia löytyy Japanista, Etelä -Koreasta, Saksasta, Italiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
Yhdysvalloilla on myös maailman suurin sotilasbudjetti, joka vuonna 2012 oli 680 miljardia dollaria. Tämä budjetti on paljon suurempi kuin Kiinan, maan toiseksi suurimman sotilasbudjetin maailmassa. Yhdysvaltain armeijan joukkojen määrä ei ole yhtä suuri kuin muiden maiden joukko, koska asevelvollisuutta ei enää käytetä.
Muut maat, jotka myös taistelivat demokratian puolesta kylmän sodan aikana, väittävät Yhdysvaltojen presidentin kutsumisesta ”vapaan maailman johtajaksi”. On myös huolestuttavaa käyttää sanaa “ilmainen”. Kylmän sodan aikana ideologioiden välisessä taistelussa Afrikan, Aasian ja Etelä -Amerikan maat, joita ei voida selvästi määritellä demokratioiksi ja jotka ovat siksi “vapaita”, tukivat Yhdysvaltoja ja Länsi -Eurooppaa. Tällä hetkellä maita, joilla on epädemokraattinen hallitus, voidaan pitää vapaina.
Tästä huolimatta termi liittyy edelleen Yhdysvaltoihin, vaikka termin “vapaan maailman johtaja” kansainvälinen käyttö viittaa usein maahan eikä presidenttiin. Yhdysvaltojen sotilaallisen voiman lisäksi termi koskee myös arvoja ja ihanteita, joita maa edustaa: tasa -arvoa kaikkien välillä, sananvapautta, uskonnonvapautta ja oikeutta pyrkiä onnellisuuteen. Siksi lause ei viittaa vain presidenttiin, vaan myös ihmisiin, jotka ylläpitävät Amerikan korkeampia ihanteita, kuten Martin Luther King, Susan B.Anthony, Ralph Nader ja Hillary Clinton.