Kun henkilön katsotaan olevan laillisesti loukkaantunut, nämä vammat eivät aina ole fyysisiä. Monissa tapauksissa henkilö kärsii emotionaalisista vammoista onnettomuuden tai toisen henkilön tahallisen toiminnan seurauksena. Lainkäyttöalueet eroavat toisistaan siinä, miten ne lähestyvät henkistä kärsimystä aiheuttavia vahinkoja; on kuitenkin kolme perusteoriaa, joiden mukaan kantajalle voidaan korvata henkisestä kärsimyksestä aiheutuneet vahingot. Kaikki kolme skenaariota kuuluvat vahingonkorvauslain tai vahingonkorvauslain piiriin. Kantaja voi saada vahingonkorvausta nostamalla kanteen henkisestä kärsimyksestä tahallisesta vahingosta, huolimattomasta vahingosta tai törkeästä vahingosta, kun myös fyysisiä vammoja esiintyy.
Tuomioistuimet ovat pitkään antaneet kantajan vaatia törkeää vahingonkorvausta, kun hän on loukkaantunut fyysisesti. Yleisin esimerkki on auto -onnettomuustapaus, jossa kantaja saa fyysisiä vammoja onnettomuuden seurauksena. Kantajalla on selvästi oikeus korvaukseen onnettomuudessa kärsineistä fyysisistä vammoista. Useimmilla lainkäyttöalueilla kantaja voi myös nostaa kanteen törkeistä vahingoista, kuten kivusta, kärsimyksestä tai henkisestä kärsimyksestä. Oikeudellinen teoria, jonka mukaan henkisestä kärsimyksestä aiheutuvat vahingot korvataan tässä tilanteessa, on se, että vastaajan törkeä toiminta aiheutti kantajalle henkisiä vahinkoja fyysisten vahinkojen seurauksena.
Tuomioistuimet vaativat monien vuosien ajan kantajan osoittamaan todellisia tai fyysisiä vammoja voidakseen vaatia vahingonkorvauksia myös henkisistä vammoista. Useimmat vahingonkorvausvaatimukset, kuten auto -onnettomuus, ovat huolimattomia vahingonkorvauksia, mikä tarkoittaa, että vastaaja ei käyttänyt kohtuullista huolellisuutta estääkseen vahingon aiheuttajalle. Jotkut tuomioistuimet sallivat nyt kantajan toipua henkisestä kärsimyksestä, kun toinen henkilö, kuten puoliso tai sukulainen, on kärsinyt fyysisistä vammoista. Esimerkissä auto -onnettomuudesta puoliso voi saada korvausta henkisestä kärsimyksestä aiheutuneista vahingoista, jos puoliso oli onnettomuudessa ja hän sai fyysisiä vammoja sillä perusteella, että vammat aiheuttivat puolisolle henkistä kärsimystä.
Henkisen kärsimyksen tahallinen aiheuttaminen on melko uusi rikkomus; se on kuitenkin tunnustettu useilla lainkäyttöalueilla. Kantaja voi periä vahingonkorvauksia, jos hän voi osoittaa, että vastaaja on tarkoituksellisesti aiheuttanut henkistä kärsimystä. Rikosta käytetään useimmiten tilanteissa, joissa kantajaa uhattiin fyysisen voiman käytöllä, mutta hän ei koskaan kärsinyt fyysisistä vammoista. Jos vastaaja esimerkiksi uhkasi hyökätä kantajaa vastaan, mutta ei koskaan todellisuudessa tehnyt niin, kantaja saattoi silti kärsiä huomattavia henkisiä kärsimyksiä vahingon vuoksi.
Saadakseen korvauksen kaikista henkisistä kärsimyksistä, kantajan on ensin nostettava kanne vastaajaa vastaan. Kun kanne on nostettu, osapuolet voivat saada sovinnon henkisestä kärsimyksestä aiheutuvista vahingoista tuomioistuimen ulkopuolella. Jos sovinnosta ei päästä sopimukseen tuomioistuimen ulkopuolella, oikeudenkäynti on tarpeen. Oikeudenkäynnissä kantajan on esitettävä todisteet siitä, että hän oli emotionaalisesti traumatisoitunut vastaajan käytöksestä. Todistajien todistukset, sairaustiedot ja päiväkirja- tai päiväkirjamerkinnät ovat usein hyviä todisteita emotionaalisen ahdistuksen osoittamiseksi.